Erityiskoulun henkilökunnan kokemuksia autismin kirjon oppilaan haastavasta käyttäytymisestä

Abstract

Tutkielma keskittyy erityisyyden ja vammaisuuden tarkastelun ympärille. Vammaisuus voidaan nähdä joko yksilön ominaisuutena tai ympäristön tuottamana ilmiönä. Tutkielma käsittelee myös erityisten lasten opetuksen kehittymistä sekä väitteitä erityisopetuksen puolesta ja vastaan. Lisäksi tarkastellaan vammaisuuden ja erityisyyden rakentumista ammattilaisten puheissa sekä autismin kirjon oppilaan koulunkäyntiä tarkemmin.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varsinaissuomalaisen erityiskoulun henkilökunnan kokemuksia autismin kirjon oppilaan koulunkäynnistä ja koulunkäyntiin liittyvästä haastavasta käyttäytymisestä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla yhden erityiskoulun neljää opettajaa ja neljää koulunkäynninohjaajaa. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään henkilökunnan kokemuksia autismin kirjon oppilaan haastavasta käyttäytymisestä, haastavaan käytöksen syistä, keinoista kohdata haastavuutta sekä haastavien tilanteiden herättämistä tunteista. Kokemuksia kuvataan puhetapojen eli diskurssien kautta, jotka pohjautuvat Tanja Vehkakosken väitöstutkimukseen. Aineiston analyysissä on käytetty sekä sisällön- että diskurssianalyysia.

Tässä tutkimuksessa kokemukset autismin kirjon oppilaista näyttäytyvät yhdeksän erilaisen puhetavan kautta. Henkilökunnan haastattelupuheesta löytyivät kaikki Tanja Vehkakosken väitöskirjassa esitetyt kuusi merkitysjärjestelmää (vamma-, kehitys-, tragedia-, ongelma-, subjekti- ja oikeusdiskurssi) sekä lisäksi kolme muuta puhetapaa (professio-, yhteisö- ja oikeutusdiskurssi).

Erityiskoulussa oppilaiden erityisyys ja poikkeavuus on normaalia. Erityiskoulun henkilökunta luo ja ylläpitää vammaisuutta omalla tavallaan puheellaan poikkeavasti käyttäytyvistä oppilaista. Erityiskoulussa oppilaille voidaan kuitenkin luoda yksilöllisiä toimintatapoja ja huomioida erilaiset ominaispiirteet. Samalla voidaan yrittää muuttaa rakenteita ja edistää tasa-arvoista koulutusjärjestelmää. Oppilaiden erilainen kohtelu on tasa-arvoa, erilaisella kohtelulla pyritään takaamaan tasavertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Henkilökunnalla tulee olla ammattitaitoa, tietoa ja ymmärrystä kohdata erilaisia tilanteita ja oppilaita, mutta haastavista tilanteista johtuvia negatiivisia tunteitakin tulee. Oppilaan tunteminen ja toiminnan kehittäminen sen pohjalta sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa ovat avainasemassa haastavien tilanteiden kohtaamisessa.