Varmuutta vai vastuuta? Työntekijän odotukset epätyypillisessä työsuhteessa : Millaisia psykologisia sopimuksia syntyy suomalaisissa startupeissa?

Abstract

Työelämä on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Muutoksia on tapahtunut sekä globaalissa markkinassa ja sitä kautta yritysten toiminnassa ja työnteon tavoissa että työntekijöiden odotuksissa ja arvostuksissa. Voidaan ajatella näiden muutosten näkyvän selvimmin epätyypillisissä työsuhteissa ja nuorten työntekijöiden työelämäkokemuksissa. Epätyypillinen työ tarkoittaa laajemman määritelmän mukaan kaikkea sellaista työtä, mikä poikkeaa tyypillisestä (Pärnänen & Sutela 2009, 149). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, mitä epätyypillisessä työsuhteessa työskentelevä työnantajaltaan odottaa ja mitkä seikat työsuhteessa ovat tällaiselle työntekijälle tärkeitä ja merkityksellisiä. Työsuhteen odotuksia käsiteltiin tutkimuksessa psykologisen sopimuksen viitekehyksen kautta. Rousseau (1989, 123) määrittelee psykologisen sopimuksen yksilön omaksumaksi käsitykseksi tai uskomukseksi vastavuoroisen vaihdantasuhteen ehdoista ja siihen liittyvistä velvollisuuksista yksilön ja muun tahon, tässä työnantajan, välillä. Tutkimuksen kohteena olevia epätyypillisiä työsuhteita edusti tutkimuksessa nuorten kasvuyritysten, startupien, työntekijät.

Tutkimuskysymyksen luonne ja tavoitteet huomioiden tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiiviset tutkimushaastattelut, tarkemmin puolistrukturoidut haastattelut. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä työntekijää, jotka työskentelivät neljässä eri nuoressa suomalaisessa kasvuyrityksessä. Tutkimuksessa nousi esille selkeitä työskentelyn osa-alueita, jotka olivat erityisen tärkeitä joko kaikille tai suurimmalle osalle haastatelluista työntekijöistä. Nämä osa-alueet voitiin ryhmitellä kolmen teeman alle, jotka ovat työn sisältö ja ammatillinen kehittyminen, emotionaalinen ulottuvuus sekä startup toimintakulttuurina. Näiden lisäksi haastatteluista tuli esille sellaisia jouston kohteita, joista startup-työntekijä on ainakin toistaiseksi valmis joustamaan. Yllättävä löydös tässä tutkimuksessa oli startup-identiteetin ja -toimintakulttuurin tärkeys haastatelluille. Startupin vaihe vaikutti työntekijän kokemuksiin jonkin verran.

Teoreettisena johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei nuoressa kasvuyrityksessä työskentelevän psykologinen sopimus vastaa yhtäkään perinteisen psykologisen sopimuksen tyyppiä, mutta uuden psykologisen sopimuksen teorian kanssa yhtäläisyyksiä löytyy. Niin ikään vastaavia tuloksia esimerkiksi työn merkityksellisyyden, itsenäisyyden ja yhteisöllisyyden tärkeydestä on saatu aiemmassakin tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuksen aineiston pohjalta lopuksi laadittiin mahdollisia startup-työntekijätyyppejä, joista yksi, innostunut merkityksenhakija, nimettiin varsinaiseksi startup- työntekijätyypiksi. Tutkimuksen tuloksien voidaan väittää olevan hyödyllisiä erityisesti aloittavalle startup-yrittäjälle.