Harmonisia rivitaloja ja väestödiagrammeja. Munkkiniemi-Haagan suunnitelma osana ylirajaista eurooppalaista kaupunkisuunnittelukenttää

dc.contributorHistorian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.Yleinen historia.-
dc.contributor.authorKarppinen, Emilia
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Yleinen historia|en=European and World History|
dc.date.accessioned2014-02-20T08:06:15Z
dc.date.available2014-02-20T08:06:15Z
dc.date.issued2014-02-20
dc.description.abstractTutkielmassa tutkitaan ylirajaisen eurooppalaisen kaupunkisuunnittelukentän läsnäoloa ja merkitystä Munkkiniemen ja Haagan alueiden suunnittelulle 1910-luvun Helsingissä. Tutkimuksen lähtökohtana on alueen järjestämiseksi tehty suunnitelma, vuonna 1915 julkaistu Munkkiniemi-Haaga ja Suur-Helsinki – Tutkimuksia ja ehdotuksia kaupunkijärjestelyn alalta. Munkkiniemen ja Haagan suunnittelussa useat toisistaan poikkeavat teemat koettiin tärkeiksi: suunnitelman tuli olla yhtäaikaisesti tarkoituksenmukainen, taloudellinen, terveellinen ja esteettinen. Tutkielmassa tutkitaan sitä, miksi nämä teemat koettiin merkittäviksi ja miksi niihin liittyvät ongelmat ratkaistiin suunnitelmassa esitellyillä tavoilla. Tutkielmassa osoitetaan Munkkiniemi-Haagan suunnittelun olleen osana ylirajaista eli transnationaalista kaupunkisuunnittelukenttää. Vaikutushistoriallisten, suorien syy-seuraus-suhteiden ja kahden välisen vuorovaikutuksen sijaan kaupunkisuunnittelua tutkitaan ylirajaisena toimintana. Käytännössä tällä tarkoitetaan valtiollisten rajojen ylittävien ilmiöiden ja niiden historiallisuuden tutkimusta. Ylirajaisuuden ohella tärkeänä tutkimuksellisena lähtökohtana on ajatus risteävistä historioista (histoire croisée). Risteävät historiat -lähestymistapa korostaa monitahoista vuorovaikutusta sekä useiden, erirytmistenkin tasojen läsnäoloa yhdessä risteämispisteessä. Tutkielman kannalta keskeiseksi havainnoiksi osoittautui paitsi suorien vaikutussuhteiden osoittamisen epämielekkyys, myös mahdottomuus. Kaupunkisuunnittelullisten tyylien tai ajatusten ei voida osoittaa siirtyneen sellaisenaan kohteelta toiselle. Samankaltaiset ajatukset kulkeutuivat erirytmisesti useasta eri suunnasta, muokkautuen jokaisessa kohtaamisessa. Tutkielman kuluessa nousi myös uusi kysymys toimijuuden moninaisuudesta ja suurmieshistoriallisen ajattelutavan kyseenalaistamisesta. Sen sijaan, että korostettaisiin Eliel Saarisen roolia yksinäisenä Munkkiniemi-Haagan suunnittelijana, on tarpeen huomioida suunnittelutyön monitoimijuus.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentfulltext
dc.identifier.olddbid105837
dc.identifier.oldhandle10024/94618
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/14574
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe201402201557
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/94618
dc.titleHarmonisia rivitaloja ja väestödiagrammeja. Munkkiniemi-Haagan suunnitelma osana ylirajaista eurooppalaista kaupunkisuunnittelukenttää-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Gradu_Karppinen Emilia.pdf
Size:
837.85 KB
Format:
Adobe Portable Document Format