Teollisen internetin koneellisesti tuotetun tiedon suojaaminen sopimuksin

Abstract

Yritysten tuotantotoiminnassa luotu ja käsitelty data saattaa liittyä valmistusprosessiin, tuotannon koneisiin ja laitteisiin, itse tuotteeseen tai palveluun tai näiden käyttäjään. Data itsessään ei luo arvoa, vaan sen potentiaali piilee sen ”jalostuksen” myötä massasta esiin tulevissa tiedon kultajyvissä, informaatiossa. Dataa yhdistelemällä, muokkaamalla ja käsittelemällä yritykset voivat luoda taloudellista arvoa asiakkailleen tai omaan toimintaansa. Tietoyhteiskunnassa ja teollisuuden digitaalisten prosessien myötä datan muodostuksesta ja hallinnasta on saatu ja saadaan merkittäviä tulovirtoja ja datalla on edelleen merkittävää hyödyntämätöntä tulonmuodostuspotentiaalia. Datan – uuden talouden ”digitaalisen öljyn” – kerääminen ja jalostus on jo aloitettu, mutta sääntely ja oikeuskäytäntö kertovat niukasti, millä reunaehdoin se on sallittua. Teollisessa valmistusprosessissa tai tuotteita käytettäessä syntyvän tiedon omistajuus ei ole selvää. Onko valmistusprosessissa tuotantolaitos, tuotantolaitteiston myyjä, vuokraaja, huoltaja tai omistaja tiedon omistaja? Onko tiedon omistajuus edes oikea termi tai oleellinen kysymys sen hyväksikäytön kannalta? Onko tuotetta käytettäessä sen tuottaman tiedon omistaja tuotteen omistaja, valmistaja, myyjä tai kenties osakomponentin toimittaja? Mitä tietoa on sallittua käsitellä ja käyttää hyväksi. Tässä tutkielmassa pyritään edellä esitettyjen kysymysten välityksellä lopulta selvittämään mitä olisi syytä huomioida, kun datan käyttöä ja jakelua pyritään hallitsemaan sopimuksin.