Vuosien 1970 ja 2014 opetussuunnitelmadokumenttien tavoitteiden retoriikka

dc.contributor.authorMarkula, Ann-Mari
dc.contributor.departmentfi=OKL Turku|en=|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Educational Sciences, OKL Turku|en=Educational Sciences, OKL Turku|
dc.date.accessioned2022-05-30T21:02:08Z
dc.date.available2022-05-30T21:02:08Z
dc.date.issued2022-05-15
dc.description.abstractPeruskoulujärjestelmään siirtymisestä Suomessa tulee 50 vuotta. Uusi koulujärjestelmä luotiin rinnakkaiskoulujärjestelmän tilalle, jolloin perusopetus ja mahdollisuudet jatko-opintoihin yhtenäistyivät. Tällä tutkimuksella pyritään selvittämään, millaista ihmistä vuosien 1970 ja 2014 opetussuunnitelmadokumenttien pohjalta kouluissa kasvatetaan, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja diskursseissa on sekä millaista retoriikkaa niissä käytetään. Tutkimusaineistona on Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean vuoden 1970 mietinnön (Komiteanmietintö) ja vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet (POPS 2014). Tutkimusmenetelminä käytetään diskurssianalyysiä ja retorista analyysiä. Tässä tutkimuksessa diskurssilla tarkoitetaan saman aihepiirin puhetapojen kokonaisuutta. Retorinen analyysi keskittyy tutkimaan sanamuotoja ja retorisia keinoja, joilla lukija vakuutetaan opetussuunnitelman pätevyydestä. Sekä Komiteanmietinnöstä että POPS 2014:stä löytyi kahdeksan diskurssia, jotka perustelevat, millaista ihmistä peruskoulussa kasvatetaan. Opetussuunnitelmadokumenteilla oli kuusi yhteistä diskurssia ja lisäksi kummassakin vielä kaksi omaa. Komiteanmietinnön kirjoittajat olivat asiantuntijoita, mutta POPS 2014 on laadittu Opetushallituksen nimissä. Yleisönä Komiteanmietinnössä on Valtioneuvosto ja opetussuunnitelman käyttäjät ja POPS 2014:ssä opetuksen järjestäjät. Komiteanmietinnön eetos perustuu asiantuntijuuteen, paatos moninäkökulmaisuuteen ja logos perusteluihin. POPS 2014:n eetos pohjautuu tosiasioiden kiistämättömyydelle, paatos lakien jokaista velvoittavaan luonteeseen ja logos positiivisen mielikuvan luomiseen. Tavoitteet ovat muuttuneet varsin vähän, vaikka aikaa on kulunut vuosikymmeniä. Suurimmat erot ovat painotuksissa, perusteluissa ja sanamuodoissa. Koska opetussuunnitelmakomitea koottiin asiantuntijoista, voidaan päätellä, että opetussuunnitelma laadittiin jo tuolloin pedagogisesti ajatellen. Uusinta opetussuunnitelmaa voidaan pitää päivityksenä siihen.
dc.format.extent60
dc.identifier.olddbid170945
dc.identifier.oldhandle10024/154051
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/16251
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022053039393
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/154051
dc.subjectopetussuunnitelma, opetussuunnitelman perusteet, peruskoulu, tavoitteet, diskurssianalyysi, retorinen analyysi
dc.titleVuosien 1970 ja 2014 opetussuunnitelmadokumenttien tavoitteiden retoriikka
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Markula_Ann-Mari_opinnayte.pdf
Size:
701.69 KB
Format:
Adobe Portable Document Format