Säären ympärysmitan käyttö sarkopenian arvioinnissa iäkkäillä lonkkamurtumapotilailla

Abstract

Tämän kirjallisuuskatsauksesta ja poikkileikkaustutkimuksesta koostuvan opinnäytetyön aiheena on säären ympärysmitan käyttö sarkopenian arvioinnissa iäkkäillä lonkkamurtumapotilailla. Sarkopenia on lihassairaus, joka on riskitekijä muun muassa kaatumisille ja murtumille. Säären ympäryksellä arvioidaan lihasmassan määrää, joka on osana sarkopenian määritelmiä. Koska säären ympäryksen mittaaminen on yksinkertaista, nopeaa ja halpaa verrattuna sarkopenian määritelmissä esiintyviin kuvantamis- tai bioimpedanssitutkimuksilla saatuihin lihasmassan arvioihin, voisi sarkopenian tunnistaminen helpottua, mikäli säären ympärysmitta on luotettava sarkopenian arvioinnissa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää säären ympärysmitan toimivuutta sarkopenian seulonnassa ja diagnostiikassa sekä yleisesti että lonkkamurtumapotilailla. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on löytää sopivat säären ympärysmitan katkaisurajat opinnäytetyön poikkileikkaustutkimukselle, jonka tarkoituksena on vertailla näillä katkaisurajoilla jaettuja iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden ryhmiä sarkopenian suhteen mielenkiintoisten muuttujien osalta.

Poikkileikkaustutkimuksen aineisto koostui 430:stä yli 70-vuotiaasta varsinaissuomalaisesta lonkkamurtumapotilaasta, joista 279:llä oli säären ympärys mitattuna. Heidät jaettiin pienentyneen ja normaalin säären ympärysmitan ryhmiin käyttäen kolmen eri tutkimuksen katkaisurajoja pienentyneelle säären ympärysmitalle. Tilastollisena testinä käytettiin khiin neliötä. Tutkittavia muuttujia olivat ikä, sukupuoli, asumismuoto, BMI (Body Mass Index), ASA-luokka (American Society of Anesthesiologists physical status classification system), CCI (Charlson Comorbidity index), IADL (Instrumental Activities of Daily Living), MNA-SF (Mini Nutritional Assessment Short Form), NMS (New Mobility Score), kävelyn apuväline, CFS (Clinical Frailty Scale), muistisairaus, SARC-F-kysely ja puristusvoima.

Pienentyneen säären ympärysmitan omaavat lonkkamurtumapotilaat olivat iäkkäämpiä, vähemmän itsenäisesti asuvia, pienemmän BMI:n omaavia, enemmän vajaaravitsemuksen riskissä olevia ja saivat enemmän poikkeavia tuloksia kävelykykyä arvioivasta NMS-pisteytyksestä sekä yleisen terveydentilan tason CFS-pisteytyksestä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella säären ympärysmitta näytti voivan toimia hyvänä sarkopenian seulontamenetelmänä iäkkäillä itsenäisesti asuvilla ja lonkkamurtumapotilailla, mutta sarkopenian diagnostiikassa se ei ollut kovin luotettava lihasmassan mittari.