Rakennusten ulkonäkö moraalisena kysymyksenä – Tarkastelussa uustraditionalistinen arkkitehtuuri

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen rakennusten ulkonäköön liittyviä arvoja ja vaatimuksia moraalifilosofisesta näkökulmasta. Etsin vastausta kysymykseen, mihin arvoihin tai normeihin rakennusten ulkonäköä koskevat suunnitteluratkaisut pitäisi viimekädessä perustaa, jotta ne olisivat yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Esitän, että moraalifilosofinen tarkastelu on tässä suhteessa olennaisempi kuin estetiikkaan perustuva. Konkretisoin aiheen tarkastelua lähestymällä sitä uustraditionalistisen arkkitehtuurin toivottavuuteen ja hyväksyttävyyteen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Rakennusten ulkonäkö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, ja siksi argumentoin, että rakennusten ulkonäköön liittyviä suunnitteluratkaisuja tekevillä on lähtökohtaisesti moraalinen velvollisuus edistää ihmisten hyvinvointia toimensa kautta. Argumentoin edelleen monitieteisen tutkimusnäytön perusteella, että uustraditionalistinen arkkitehtuuri on ihmisten hyvinvoinnin kannalta monissa tapauksissa parempi vaihtoehto kuin nykyään yleinen ei-traditionalistinen arkkitehtuuri. Tarkastelen ihmisten hyvinvoinnin maksimointia tavoittelevan rakennusten ulkonäön suunnittelun ja uustraditionalistisen arkkitehtuuriin mahdollisia ongelmia velvollisuusetiikan, oikeudenmukaisuuden ja eläin- ja ympäristöetiikan näkökulmista. Näiden näkökulmien voi katsoa asettavan rakennusten ulkonäön suunnittelulle joitain moraalisia vaatimuksia, kuten vähemmistöjen huomioimisen ja lintujen turvallisuuden. Katson kuitenkin, että nämä rajoitukset eivät ole ratkaisemattomassa ristiriidassa ihmisten hyvinvoinnin edistämistä kanssa, joten niitä voi pitää luonteeltaan lähtökohtaisesti toisiaan täydentävinä.