Toimenpideradiologien työperäiset säteilyannokset tietokonetomografiaohjatuissa toimenpiteissä

dc.contributor.authorHartikainen, Hemmo
dc.contributor.departmentfi=Fysiikan ja tähtitieteen laitos|en=Department of Physics and Astronomy|
dc.contributor.facultyfi=Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Science|
dc.contributor.studysubjectfi=Fysikaaliset tieteet|en=Physical Sciences|
dc.date.accessioned2025-07-30T21:05:46Z
dc.date.available2025-07-30T21:05:46Z
dc.date.issued2025-07-15
dc.description.abstractTyöperäinen säteilyaltistus on merkittävä turvallisuustekijä tietokonetomografialla (TT) ohjatuissa toimenpiteissä, joissa toimenpideradiologit altistuvat sironneelle säteilylle. Säteilyturvallisuuden takaamiseksi on keskeistä määrittää altistustasot ja varmistaa, että ne pysyvät annosrajojen alapuolella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää silmän mykiön henkilöannosekvivalentti Hp(3) sekä syvä- ja pinta-annosekvivalentit Hp(10) ja Hp(0.07) TT-ohjatuissa toimenpiteissä painottaen keuhkobiopsioita. Tutkimus toteutettiin viidessä suomalaisessa sairaalassa neljän peräkkäisen neljän viikon mittausjakson aikana. Hp(3) mitattiin termoluminesenssiin perustuvilla dosimetreillä ja Hp(10) sekä Hp(0.07) DIS-1-sähköisillä dosimetreillä. Termoluminesenssidosimetrit kalibroitiin Säteilyturvakeskuksessa (STUK) ja niillä mitattujen annosten toistettavuus ja homogeenisyys testattiin ennen mittausten aloittamista. Tutkimuksessa määritettiin Hp(3)/Hp(10)- ja Hp(3)/Hp(0.07)-muunnoskertoimet sekä Hp(3):n suhde potilasannosta kuvaavaan annospituustuloon (engl. dose length product, DLP), jotta mykiön annosta voitaisiin jatkossa arvioida rutiininomaisesti mitatuista annossuureista. Lisäksi laskettiin toimenpidekohtaiset annokset ja ekstrapoloitiin vuotuiset suojuksien päältä mitatut Hp(3)- ja Hp(10)-annokset sekä efektiivinen annos. Henkilökunnan sijoittuminen, säteilysuojainten käyttö ja toimenpiteissä käytetyt kuvaustilat dokumentoitiin altistustasojen vaihtelun selvittämiseksi. Tulokset osoittavat, että kun liikutettavaa lyijylasiseinää ja sekvenssikuvausta käytetään rutiininomaisesti, henkilöannokset ovat matalia, jopa olemattomia. Yhdessä sairaalassa, jossa fluoroskopia oli ensisijainen kuvaustila eikä lyijylasiseinää käytetty, havaittiin selvästi korkeampia annoksia kaikkien mittausjaksojen aikana. Kaikissa sairaaloissa eniten toimenpiteitä suorittaneiden toimenpideradiologien ekstrapoloidut vuotuiset annokset jäivät kuitenkin reilusti alle annossuureille asetettujen rajojen. Hp(3)/Hp(0.07)-suhteeksi saatiin 0,75 ± 0,35 ja Hp(3)/Hp(10)-suhteeksi 0,69 ± 0,31. Tutkimuksen tulosten perusteella rutiininomaisten mitattujen Hp(10)- ja Hp(0.07)-arvoja voidaan käyttää konservatiivisina arvioina mykiön Hp(3)-annokselle. TT-ohjatuissa keuhkobiopsioissa ja muissa TT-ohjatuissa toimenpiteissä. Tutkimus osoitti, että säteilyturvalliset työskentelytavat ja asianmukaiset suojaimet pitävät työperäiset säteilyannokset hyväksyttävällä tasolla, vaikka altistustasot voivat vaihdella merkittävästi kuvaustilan ja suojausten käytön mukaan.
dc.format.extent55
dc.identifier.olddbid199658
dc.identifier.oldhandle10024/182686
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/20869
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025073080135
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/182686
dc.subjectTietokonetomografia, Dosimetria, Röntgensäteily, Keuhkobiopsia
dc.titleToimenpideradiologien työperäiset säteilyannokset tietokonetomografiaohjatuissa toimenpiteissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Hartikainen_Hemmo_opinnayte.pdf
Size:
9.37 MB
Format:
Adobe Portable Document Format