Nesessiivirakenteet ja adjektiivit suomenoppijoiden B1-tason mielipidekirjoitelmissa ja -keskusteluissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen suomenoppijoiden mielipiteen ilmaisemista Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B1, joka on sekä kotoutumiskoulutuksen tavoitetaso että Suomen kansalaisuuden saamiseen edellytettävä kielitaitotaso. Aineistonani on suomi toisena kielenä -opiskelijoiden mielipidetekstejä ja mielipidekeskusteluja, jotka keräsin ja äänitin vuosina 2017 ja 2018 opettaessani kotoutumiskoulutukseen rinnastettavassa koulutuksessa pääkaupunkiseudulla.

Tarkemmat tutkimuskohteeni ovat täytyä-, tarvita- ja pitää -predikaattiverbejä sisältävät nesessiivirakenteet ja suhteellisen adjektiivin sisältävät evaluoivat rakenteet, koska niiden avulla voidaan ohjata vastaanottajan ajattelua ja toimintaa haluttuun suuntaan ja esittää subjektiivisia kannanottoja ja käsityksiä. Tavoitteenani on ollut luoda myös jonkin verran laajempi kuva siitä, millaisilla keinoilla maahanmuuttajaopiskelijat ilmaisevat mielipidettä B1-tasolla.

Analyysissani hyödynnän CEFLING-hankkeessa kehitetyn DEMfad-mallin käsitteitä sujuvuus ja distribuutio. Sujuvuudella tarkoitetaan tutkittavien kielen piirteiden frekvenssiä aineistossa, ja distribuutio on laadullisen tutkimuksen väline, jonka avulla voidaan tarkastella kielellisen ilmiön semanttista ja syntaktista vaihtelua. Olen tarkastellut myös tutkittavien ilmausten abstraktiotasoa muutamalta kannalta: olen tutkinut nesessiivisten rakenteiden subjektien persoonaa ja niiden kanssa esiintyviä infinitiivimuotoisia verbejä sekä sitä, millaisia tarkoitteita adjektiiveilla luonnehditaan.

Tässä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että suomenoppijat käyttävät aineistossani nesessiivirakenteita huomattavan paljon, sillä niiden esiintymäfrekvenssi tuhatta sanetta kohden on 10, 91. Näyttää siltä, että nesessiivirakenteet ovat aineistossani mielipideteksteille tyypillinen piirre, mutta aineiston pienuuden takia tulosta ei voi laajemmin yleistää. Nesessiivisten rakenteiden yleisin subjektin persoona aineistossani on nollapersoona, joka on yleissuomessa nesessiivirakenteiden yleisin subjekti. Suomenoppijat näyttävät siis omaksuneen sen kohdekielisen käyttötavan. Nesessiivirakenteilla on aineistossa erilaisia tehtäviä: niillä suomenoppijat muun muassa kutsuvat vastaanottajan mukaan tekstiin, antavat suosituksia ja neuvoja ja vetoavat kansanedustajiin, hallitukseen ja valtioon, joiden pitäisi ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin kansalaistensa hyväksi.

Adjektiivien osalta tutkimuksessa on selvinnyt, että suomenoppijat käyttävät enimmäkseen suomen kielen tavallisimpia adjektiiveja, ja aineiston yleisimmät adjektiivit ovat asenneadjektiiveja, kuten tärkeä, hyvä ja huono. Suhteellisia adjektiiveja käytetään eniten predikatiivilauseissa ja tapaa ilmaisevina adverbiaaleina. Niillä luonnehditaan konkreettisten tarkoitteiden lisäksi myös abstraktimpeja tapahtumia, prosesseja ja tiloja. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että täytyy-, tarvita- ja pitää -verbejä sisältäviä nesessiivirakenteita osataan käyttää jo melko monipuolisesti, ja adjektiiveilla luonnehditaan jo abstrakteja ja geneerisiä tarkoitteita. Adjektiiveja käytetään eri lausetyypeissä, mutta ei vielä kovin kompleksisissa rakenteissa.