Kulttuurimatkailukohteiden saavutettavuus Varsinais-Suomen paikallisjunalla

Abstract

Varsinais-Suomessa on vireillä suunnitelmia paikallisjunaliikenteen uudelleen­käynnistämiseksi eri rataosuuksilla: Turun ja Naantalin, Uudenkaupungin, Tampereen sekä Salon välillä. Paikallisjunaliikenne voisi tukea työmatka- ja asiointiliikenteen ohella myös kulttuurimatkailua radanvarsikunnissa. Uusiutuvalla energialla toimiva junaliikenne edustaa kestävää liikkumista, mikä on tärkeä näkökulma matkailun kehittämisessä, sillä matkailun suurimmat päästöt koostuvat liikenteestä, erityisesti lento- ja autoliikenteestä.

Tässä tutkielmassa luon suunnitelluille asemapaikoille kahden kilometrin kävelymatkaa kuvaavat saavutettavuusalueet. Saavutettavuusalueiden avulla tarkastelen Varsinais-Suomen radanvarsikuntien kulttuuri­matkailukohteiden saavutettavuutta suhteessa suunniteltuihin asemapaikkoihin. Analysoin myös saavutettavuusalueilla sijaitsevien kulttuurimatkailukohteiden ja palveluiden perusteella, mitkä asemapaikat olisivat kulttuurimatkailun kannalta potentiaalisimpia.

Tulokseni osoittavat, että 55,2 % kaikista radanvarsikuntien kulttuurimatkailukohteista sijaitsee saavutettavan kävelymatkan eli kahden kilometrin päässä suunnitellusta asemapaikasta. Saavutettavista kohteista 63,5 % on ympärivuotisesti avoinna. Asemapaikkojen saavutettavuusalueilla on eroavaisuuksia kulttuurimatkailukohteiden lukumäärässä, topologiassa ja aukiolokausissa, kulttuuri­sisällön monipuolisuudessa sekä palvelutasossa. Näiden tekijöiden pohjalta potentiaalisimpia asema­paikkoja löytyy jokaiselta suunnitellulta ratasuunnalta: Turusta, Naantalista, Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salosta. Tuloksissa on havaittavissa myös asemapaikkoja, jotka palvelevat yksittäisiä tai kausiluonteisesti avoinna olevia kulttuurimatkailukohteita.

Tutkimuksen aineistoissa ja menetelmissä on joitakin epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon. Käyttämäni aineistot kuvaavat vuoden 2025 tilannetta ja täten saattavat osittain vanhentua ennen paikallisjunaliikenteen mahdollista alkamista. Lisäksi on huomioitava, että saavutettavuusanalyyseissa käyttämäni kahden kilometrin saavutettavuusalue on vain yksi mittari saavutettavuudelle.

Tutkimustulosteni perusteella suosittelen kulttuurimatkailu- ja liikennetoimijoita kiinnittämään huo­miota paikallisjunaliikenteen tarjoamaan kulttuurimatkailupotentiaaliin – erityisesti potentiaalisimpien asemapaikkojen yhteydessä. Mahdollisia toimia voisivat olla asemapaikkojen läheisyyteen sijoitettavat opasteet ja helposti saatavilla olevat lipputuotteet muualta tuleville matkailijoille. Suosittelen myös, että paikallisjunaliikenteen suunnitteluvaiheessa selvitettäisiin mahdollisuuksia kulttuurimatkailu- ja liikennetoimijoiden väliseen yhteistyöhön.