Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot PK-yritysten rahoituksessa : Corporate governance -näkökulma pääomasijoitusrahoitukseen ja joukkorahoitukseen

Abstract

Erinäiset rahoitusmarkkinoiden muutokset ovat luoneet tarpeen pankkirahoitusta korvaaville ja täydentäville vaihtoehtoisille rahoitusmuodoille, joita ovat esimerkiksi pääomasijoittajien tarjoama rahoitus ja joukkorahoitus. Pääomasijoitusrahoituksessa käytetyt rahoitusinstrumentit luokitellaan tyypillisesti välipääomarahoitukseksi, sillä ne sisältävät elementtejä oman ja vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta. Joukkorahoitus on puolestaan useimmiten selkeästi joko osakepohjaista tai lainamuotoista. Nämä vaihtoehtoiset ulkoisen rahoituksen muodot on suunnattu erityisesti listaamattomille PK-yrityksille, jotka eivät tyypillisesti voi hankkia rahoitusta arvopaperimarkkinoilta.

Ulkoisessa rahoituksessa rahoituksen tarjoajan ja saajan välille muodostuu vääjäämättä niin sanottu päämies-agenttisuhde, johon liittyvät ongelmat korostuvat erityisesti oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa. Tämä perustuu päämiehen, eli sijoittajan, tarpeeseen valvoa, että agentti eli kohdeyhtiön johto tai esimerkiksi alkuperäiset enemmistöosakkeenomistajat, eivät toimi opportunistisesti päämiehen kustannuksella. Tämän tutkielman keskiössä oleva corporate governance pyrkii ratkaisemaan sijoittajan ja kohdeyhtiön väliseen suhteeseen liittyviä haasteita ja siten tehostamaan osakeyhtiöiden rahoitusta.

Tutkimusmenetelmä on pääosin lainopillinen, mutta sisältää myös oikeustaloustieteellisiä elementtejä, mikä on tavanomaista päämies-agenttisuhteita käsittelevälle yhtiöoikeudelliselle tutkimukselle. Tutkielmassa syvennytään erityisesti sijoittajan näkökulmasta pääomasijoitusrahoitukseen ja osakepohjaiseen joukkorahoitukseen liittyviin yhtiöoikeudellisiin tekijöihin, joilla on vaikutusta sijoittajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä kohdeyhtiön ja sijoittajan välisiin suhteisiin. Tarkastelussa olevat tekijät liittyvät sijoittajan tiedonsaantimahdollisuuksiin, hallinnoimisoikeuksiin sekä sijoituksen tuottopotentiaaliin vaikuttaviin seikkoihin.

Tutkielman tulokset osoittavat, että pääomasijoittajat voivat tyypillisesti toiminnallaan minimoida useita päämies-agenttisuhteen ongelmia, kun taas joukkorahoittajilla on usein käytössään vain verrattain vähän tehokkaita keinoja, joilla nämä voivat vaikuttaa päämiehen toimintaan. Corporate governancen merkitys tuleekin todennäköisesti tulevaisuudessa korostumaan osakepohjaisessa joukkorahoituksessa rahoitusmuodon yleistyessä.