Paluumuuttajalapsen kulttuurinen identiteetti : "Suomalainen, puolimaalainen vai maailmankansalainen"

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee lapsia, jotka ovat vanhempiensa työn vuoksi asuneet osan kehitysvuosistaan ulkomailla. Tässä heitä kutsutaan nimillä ekspatriaattiperheiden lapset tai kolmannen kulttuurin kasvatit. Tutkimus keskittyy erityisesti tähän ryhmään kuuluvien lasten ja aikuisten kulttuuriseen identiteettiin sekä sen dynaamisuuteen ulkomaille muuton ja paluumuuton siirtymissä. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja siinä haastateltiin kuutta 11-27-vuotiasta ekspatriaattiperheen lasta perehtyen heidän ulkomailla asumisen ja paluumuuton kokemuksiinsa. Haastateltavien taustat erosivat toisistaan muun muassa ulkomailla asumisen ja Suomessa vietetyn ajan suhteen. Haastattelujen analysoinnissa sovellettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää. Haastattelujen perusteella kolmannen kulttuurin kasvatin identiteetti näyttäytyi hyvin moniulotteisena ja dynaamisena. Identiteetti ilmeni konteksti- ja aikasidonnaisena, eli se vaihteli tilanteen, ympäristön ja ajan kulumisen suhteen. Paluumuuton jälkeen osa haastateltavista määritti identiteettiään enemmän suomalaiseksi, osa enemmän kohdemaalaiseksi ja osa ei osannut määrittää itseään tarkasti mihinkään tiettyyn maahan. Etenkin, jos muuttokokemuksia ja kohdemaita oli useita, näytti lapselle kehittyvän taito sopeutua nopeasti uuteen ympäristöön ja kulttuuriin. Paluumuutto koettiin lähes jokaisessa tapauksessa erityisen haastavana mutta siihen reagointi ja suhtautuminen omaan taustaan vaihtelivat haastateltavien kesken suuresti.