"Ei tässä sen huonompia olla”. Tutkimus entisten huumeidenkäyttäjien kohtaamista asenteista ja niiden vaikutuksista elämässä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkitaan asenteita entisiä huumeidenkäyttäjiä kohtaan eri viranomaiskohtaamisissa (sosiaali- ja terveystoimi, työnantajat ja poliisit) entisten huumeidenkäyttäjien kokemana ja sitä, kuinka nämä asenteet ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä. Tutkimuksen kohteena ovat entiset huumeidenkäyttäjät ja tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu entisten huumeidenkäyttäjien kokemien asenteiden lisäksi näiden asenteiden vaikutuksiin heidän elämässään. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille tietoa koetuista asenteista ja niiden vaikutuksista. Tutkimus on tyypiltään empiirinen haastattelututkimus, jossa toteutuu fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma. Tutkimukseen osallistui seitsemän entistä huumeidenkäyttäjää, joille tehtiin teemahaastattelut. Litteroidut haastattelut teemoiteltiin ja haastatteluaineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysilla tuomalla esiin haastateltavien subjektiivisia kokemuksia.

Haastateltavien kokemat asenteet viranomaiskohtaamisissa olivat: kontrolloiva, ymmärtävä, kannustava, kiinnostunut, huoltapitävä, asiallinen, tasavertainen, auttava, alentava, epäilevä, tiukka, ymmärtämätön, välinpitämätön, säälivä ja epäasiallinen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat asenteiden heitä kohtaan olevan sosiaalitoimessa enemmän myönteisiä kuin kielteisiä, terveystoimen osalta taas enemmän kielteisiä kuin myönteisiä. Työnantajien osalta kokemukset olivat pääasiassa myönteisiä, muttei huumetaustasta mielellään kerrota työnantajille. Haastateltavat olivat olleet hyvin vähän tekemisissä poliisien kanssa ja niissä tilanteissa koetut asenteet olivat sekä myönteisiä että kielteisiä. Myös koettujen asenteiden vaikutukset haastateltavien elämässä vaihtelivat. Myönteisinä vaikutuksina nähtiin itsetunnon vahvistuminen, oman elämän kuntoon saaminen sekä palveluiden parempi saatavuus. Kielteisinä vaikutuksina taas koettiin luottamuksen saavuttamisen vaikeus, vanhemmuuteen ja perheeseen kohdistuvat vaikeudet, leimatusta identiteetistä luopuminen sekä pelko leimaantumisesta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osa viranomaisista osaa suhtautua oikeanlaisesti entisiin huumeidenkäyttäjiin ja osalla on parannettavaa asennoitumisessaan. Koettujen asenteiden moninaisia vaikutuksia haastateltavien elämässä ei voida vähätellä. Eri aloilla tarvitaan lisää koulutusta, erikoistumista ja ammattikäytäntöjä, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla auttaa ja tukea entisiä huumeidenkäyttäjiä.