”Itsenäisyys ja suvereniteetti on kuitenkin ymmärrettävä modifioituina käsitteinä eikä klassisesti” : Baltian uudelleenitsenäistyminen ja Suomen ulkoministeriön Viro-työryhmän toiminta 1990–1991

Abstract

1980–1990-lukujen taitteessa Euroopassa myllersi. Poliittiset voimat ympäri Eurooppaa edistivät itsenäisyysliikkeitä, ja valtioita itsenäistyi jopa ennätysvauhdilla. Samaan kehitykseen mukaan pyrkivät Baltian maat. Baltiassa oli jo pidempään ollut tyytymättömyyttä Neuvostojohtoon, ja viimeistään Perestroika-uudistusohjelman seurauksena päätettiin ottaa ensiaskeleita kohti itsenäisyyttä. Yhtäältä YYA-sopimus ja läheiset suhteet Neuvostoliittoon olivat keskeisessä roolissa Suomen harjoittamassa ulkopolitiikassa, toisaalta kuitenkin Viron rooli kielisukulaisena ja eräänlaisena sukulaiskansana herätti sympatioita. Presidentti Mauno Koivisto perusti ulkoministeriöön seurantaryhmän. Seurantaryhmän nimeksi tuli epävirallisesti Viro-työryhmä, ja ryhmän johtoon valittiin Leningradin pääkonsulinvirastosta Helsinkiin palannut neuvotteleva virkamies Jaakko Kaurinkoski. Työryhmän tehtävänä oli kokoontua säännöllisesti, seurata Baltian tilanteen kehitystä ja raportoida siitä tasavallan presidentille. Tutkin Suomen ulkoministeriön Viro-työryhmän raportteja Baltian maiden uudelleenitsenäistymisestä vuosilta 1990–1991, keskittyen erityisesti Viroon. Käsittelin raportteja laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa vastasin kysymyksiin: Miten Baltian uudelleenitsenäistyminen, erityisesti Viron itsenäistyminen, hahmoteltiin ja tulkittiin Suomen ulkoministeriön Viro-työryhmän raporteissa? Mitä nämä tulkinnat kertovat Suomen ulkopoliittisesta ajattelusta maailmanpoliittisessa siirtymävaiheessa? Miten Suomi pyrki asemoitumaan poliittisesti herkän kysymyksen äärelle alati muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa? Miten Suomen suhteet Neuvostoliittoon vaikuttivat suomen suhtautumiseen Baltian maiden uudelleenitsenäistymiseen? Tutkimuksestani käy ilmi Suomen varovainen suhtautuminen Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiin. Baltian maat, erityisesti Viro hakivat aktiivisesti tukea Suomelta itsenäisyyspyrkimyksilleen. Suomi ylläpiti neutraalia linjaa, eikä liiemmin kommentoinut pyrkimyksiä julkisesti, koska Baltian maat kuuluivat Neuvostoliiton sisäpolitiikan piiriin. Tutkimustulosteni mukaan Neuvostoliitto vaikutti joko suoraan tai välillisesti kaikkiin Suomen toimiin. Ulkosuhteita Neuvostoliiton kanssa arvostettiin Baltian maiden itsenäisyyttä korkeammalle. Lisäksi havaitsin, että Suomi ja Ruotsi toimivat eri tavoin vahvistaakseen tukea Baltian maille.