Aikuisilla käytetty Modified Dental Anxiety Scale -kyselylomake sopii myös lasten hammashoitopelon mittaamiseen
| dc.contributor.author | Mahti, Mira | |
| dc.contributor.department | fi=Hammaslääketieteen laitos|en=Institute of Dentistry| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Hammaslääketieteen syventävät opinnot|en=Dentistry, Advanced Studies| | |
| dc.date.accessioned | 2025-02-03T22:03:57Z | |
| dc.date.available | 2025-02-03T22:03:57Z | |
| dc.date.issued | 2025-01-22 | |
| dc.description.abstract | Potilaan hammashoitopelon tunnistaminen vastaanotolla on tärkeää, jotta pelkoa voidaan hoitaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, sopisiko aikuisilla yleisesti käytetty Modified Dental Anxiety Scale (MDAS)-kyselylomake myös lasten hammashoitopelon mittaamiseen. Poikkileikkauksellisen kyselytutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2021 mukavuusotosta tamperelaisista 3. ja 6. luokan koululaisista (n=125). Lapset täyttivät luokassa itsenäisesti MDAS- ja Dental Subscale of Children's Fear Survey Schedule (CFSS-DS) -lomakkeet. CFSS-DS valittiin verrokkimittariksi siksi, että sen on aiemmin todettu mittaavan luotettavasti lasten hammashoitopelkoa. Mittarien tulosten yhteneväisyyttä eli MDAS-mittarin validiteettia tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla. MDAS:n erotteluvalideettia selvitettiin vertaamalla sen tuloksia eri sukupuolten, -luokka-asteteen ja aiemmin tehtyjen toimenpiteiden suhteen. Erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin Mann-Whitneyn testillä. Mittareiden reliabiliteetti arvioitiin Cronbachin alfakertoimella. Mielenkiinnon kohteena ollut MDAS-kyselylomake ja lasten pelon mittaamisessa CFSSDS- lomake antoivat tässä aineistossa yhteneväisiä tuloksia. Spearmanin korrelaatiokerroin mittareiden summille oli 0,565 ja osasummille ennakoiva pelko 0,575 ja toimenpidepelko 0,416 (p<0,001). Molempien pelkomittarien sisäinen reliabiliteetti oli tässä aineistossa hyvä, Cronbachin alfa oli MDAS-mittarin kysymyksille 0,84 ja CFSS-DS kysymyksille 0,88. MDAS-kyselylomake vaikuttaa riittävän luotettavalta tavalta mitata myös lasten hammashoitopelkoa. | |
| dc.format.extent | 13 | |
| dc.identifier.olddbid | 196861 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/179903 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/25425 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe202502038978 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | suljettu | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/179903 | |
| dc.title | Aikuisilla käytetty Modified Dental Anxiety Scale -kyselylomake sopii myös lasten hammashoitopelon mittaamiseen | |
| dc.type.ontasot | fi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1