Äidinmaidon rasvankorvikkeet: Koostumus ja vaikutukset lapsen terveyteen

Abstract

Äidinmaidon rasva on yksi monimutkaisimmista luonnollisista rasvaseoksista ja se on evoluution ansiosta kehittynyt parhaaksi mahdolliseksi ravinnoksi imeväiselle. Rasvahapot jaetaan niiden saturaatioasteen perusteella tyydyttyneisiin, kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin ja ne sijoittuvat rasvassa triasyyliglyserolien sn-1,2 ja –3-asemiin. Äidinmaidossa suurin osa tyydyttyneistä rasvahapoista on sn-2-asemassa ja tyydyttymättömistä rasvahapoista sn-1,3-asemissa.

Äidinmaidon korvikkeet ovat yleisimmin kasvi- ja eläinrasvojen seoksia. Ne koostuvat sadoista eri yhdisteistä ja eri valmistajien tuotteiden välillä on merkittäviä eroja. Suurin ongelma korvikkeiden rasvahappokoostumuksessa on rasvahappojen sijoittumisessa triasyyliglyseroleihin, mikä on lähes päinvastaista kuin äidinmaidossa.

Korvikkeiden rasvahappokoostumus vaikuttaa imeväisten terveyteen monella eri tapaa. Omega-3- ja 6-rasvahapot vaikuttavat infektioiden ja atooppisten sairauksien riskiin sekä aivojen ja hermoston kehitykseen. Rasvahappojen sijoittuminen triasyyliglyseroleihin puolestaan vaikuttaa rasvahappojen imeytymiseen suolistossa ja esimerkiksi suolistomikrobiston kehittymiseen. Vaikutukset imeväisten aivojen kehitykseen ensimmäisen ikävuoden aikana voivat vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan koko loppuelämän ajan. Tämän vuoksi korvikkeiden vaikutuksia imeväisten terveyteen tulee tutkia edelleen, jotta voidaan varmistaa, että korvikkeissa on kaikki imeväisten tarvitsemat ravintoaineet.