Raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä työhönotto- ja irtisanomistilanteissa

Abstract

Tutkielman aiheena on raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä sekä vuoden 2022 perhevapaauudistus. Tutkielmassa käsitellään sitä, miten raskauteen ja vanhemmuuteen perustuvaa syrjintää yritetään syrjintäkielloin estää sekä tarkastellaan työnantajaan kohdistettuja tasa-arvon edistämisvelvollisuuksia. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lainopillista tutkimusmenetelmää pois lukien perhevapaauudistusta koskeva luku, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeuspoliittista tutkimusmenetelmää.

Työn keskiössä on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja työsopimuslaki (55/2001) sekä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 129/2021). Lisäksi tutkielmassa on pyritty käyttämään laajasti työ- ja tasa-arvo-oikeudellista kirjallisuutta.

Tutkielman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen. Työhönotto- ja irtisanomistilanteissa tavataan edelleen paljon naisiin kohdistuvaa syrjintää, jonka on nähty etenkin johtuvan naisten pitämistä pitkistä perhevapaista. Pitkät perhevapaat aiheuttavat työnantajille epäsuoria kustannuksia, joiden on nähty olevan kustannusrasite naisvaltaisilla aloilla. Tästä johtuen naisia saatetaan syrjiä työhönotossa siinä pelossa, että hän pian työn aloittamisen jälkeen tulee raskaaksi ja jää töistä pois. Työhönottosyrjintä näkyy siten, että työnhakija jätetään valitsematta työhön, vaikka hän olisi ollut valittua työnhakijaa ansioituneempi. Toiseksi syrjintää havaitaan määräaikaisten työsuhteiden solmimisen muodossa. Työnantajalla tulisi aina olla hyväksytty ja perusteltu syy määräaikaisen työsuhteen solmimiseen. Mikäli työnantajalla ei ole objektiivisesti tarkastellen tällaista hyväksyttävää syytä määräaikaisen työsuhteen solmimiselle, voi kyseessä olla syrjintä.

Työhönottosyrjinnän lisäksi naisia saatetaan irtisanoa töistä perusteettomasti. Työnantajat pyrkivät naamioimaan irtisanomiset näyttämään neutraaleilta ja perustelemaan ne tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä taikka henkilöön liittyvillä syillä, kuten sillä, että työntekijä ei ole kykenevä hoitamaan työtehtäviään jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi.

Perhevapaauudistuksella odotetaan olevan vaikutusta miesten perhevapaiden käytön lisääntymiseen ja siten tasa-arvoisemman työelämän toteutumiseen. Perhevapaauudistuksessa kiintiöidään entistä enemmän isille vapaita. Lisäksi molemmille vanhemmille maksetaan vanhempainpäivärahat korotetusti vanhempainvapaan alussa. Tämän on toivottu kannustavan perheiden vanhempia jakamaan vanhempainvapaita keskenään. Hallituksen esityksessä tosin on huomautettu, että uudistuksella toivotut tavoitteet eivät välttämättä täyty, mikäli isät eivät ryhdykään käyttämään heille tarkoitettuja vanhempainvapaita odotetulla tavalla.