Ajallisen ryhmittelyn yhteys kuulonvaraiseen muistisuoriutumiseen 4–7-vuotiailla tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ja lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan yksikielisten 4–7-vuotiaiden tyypillisesti kehittyvien (TK) sekä lasten, joilla on kehityksellinen kielihäiriö (KKH), muistisuoriutumista kahdessa ei-kielellisessä kuulonvaraisessa lyhytkestoisen muistin tehtävässä. Näiden lasten muistisuoriutumista arvioidaan ryhmittelemättömällä ja ajallisesti ryhmitellyllä tehtävällä. Ajallisella ryhmittelyllä (temporal grouping) tarkoitetaan sitä, että ärsykesarjoihin lisätään ylimääräisiä taukoja, jolloin yksittäisistä ärsykkeistä muodostuu ryhmiä. Tutkielmassa selvitetään, eroaako tutkittavien suoriutuminen, kun ajallisesti ryhmiteltyä ja ryhmittelemätöntä tehtävää verrataan toisiinsa. Jos suoriutumisen ero näiden kahden tehtävän välillä havaitaan, tarkoituksena on tutkia, onko suoriutumisen ero erilainen eri ryhmissä (TK ja KKH). Lisäksi selvitetään, eroaako KKH-lasten muistisuoriutuminen verrattuna tyypillisesti kehittyviin lapsiin.

Tämän tutkielman aineisto on osa Helsingin pitkittäistä SLI-tutkimusta (HelSLI). Tutkittavina oli 24 tyypillisesti kehittyvää lasta ja 27 lasta, jolla on kehityksellinen kielihäiriö. Sekä ryhmittelemättömässä että ryhmitellyssä tehtävässä tutkittavan tuli päättää, oliko toisena soitettu ärsykesarja samanlainen kuin ensimmäisenä soitettu. Pitenevät ärsykesarjat koostuivat aina kahdesta kuvitteellisen eläimen äänestä. Ryhmittelemättömässä tehtävässä ärsykkeet soitettiin lähes peräkkäin, kun taas ryhmitellyssä tehtävässä ärsykkeet oli valmiiksi ryhmitelty tauoilla.

Tutkimustulokseksi saatiin, että tyypillisesti kehittyvät ja kielihäiriöiset lapset suoriutuivat eri tavoin muistitehtävistä. Tyypillisesti kehittyvät lapset suoriutuivat merkitsevästi paremmin ryhmittelemättömästä kuin ryhmitellystä tehtävästä. KKH-lapset sen sijaan suoriutuivat huomattavasti paremmin ryhmitellystä kuin ryhmittelemättömästä tehtävästä. KKH-lasten suoriutuminen ei eronnut merkitsevästi tyypillisesti kehittyvistä lapsista kummankaan tehtävän osalta.

Tämän tutkimuksen tulokset ovat vasta suuntaa antavia havaintoja aiheesta, koska ajallisen ryhmittelyn yhteyttä muistisuoriutumiseen ei ole tutkittu aiemmin lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Tutkimus lisää tietoa myös tyypillisesti kehittyvien lasten osalta, koska ajallisen ryhmittelyn yhteyttä näiden lasten muistisuoriutumiseen ei ole aiemmin tutkittu tällaisella koeasetelmalla. Koska käytetty materiaali oli ei-kielellistä, tutkimus lisää tietoa KKH-lasten työmuistin episodisen taltion kapasiteetista sekä muistisuoriutumisesta ilman, että näiden lasten heikot kielelliset taidot vaikuttavat siihen. Jatkossa olisi hyvä tarkastella samaa ilmiötä isommalla otoskoolla sekä monikielisillä lapsilla. Aiheen jatkotutkimus olisi logopedisestä näkökulmasta tärkeää, jotta KKH-lasten ei-kielellisten taitojen arviointiin saataisiin kehitettyä uusia tehtäviä sekä ymmärrettäisiin aiempaa paremmin kehityksellisen kielihäiriön ei-kielellistä kognitiivista taustaa.