Kerronnallisen toimijuuden muutos Gioconda Bellin romaanissa Asuttu nainen

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kerronnallisen toimijuuden muutosta nicaragualaissyntyisen Gioconda Bellin romaanissa La mujer habitada (1988, suom. Asuttu nainen 1990). Teoksessa yläluokkainen nainen nimeltä Lavinia muuttaa toimintansa suuntaa henkilökohtaisesta identiteettiprojektista aseelliseen vallankumoukseen, jonka pyrkimyksenä on vallitsevan diktatuurin kaataminen. Suunnanmuutos ei ole yksinkertainen prosessi.

Lähestyn Lavinian läpikäymää prosessia Hanna Meretojan teoretisoiman kerronnallisen toimijuuden käsitteen ja Michael Rothbergin osallisen tekijän käsitteen avulla. Kerronnallinen toimijuus kuvaa, millaisten kertomusten mukaan eletään ja toimitaan. Osallisen tekijän käsite auttaa hahmottamaan positiota, josta käsin osallistutaan välillisesti riistävien rakenteiden ylläpitämiseen.

Narratiiviseen hermeneutiikkaan kytkeytyvässä tutkielmassani kysyn, mitkä seikat vaikuttavat Lavinian kerronnallisen toimijuuden muutokseen, millaisena muutos näyttäytyy ja miten muutos kerronnallisessa toimijuudessa kytkeytyy osallisuuteen. Kiinnostavaa on, miten Lavinia näkee voivansa toimia, kun hänen käsityksensä ympäröivästä maailmasta muuttuu, ja millaiset kertomukset ohjaavat hänen toimintaansa.

Tulkintani mukaan Lavinian ymmärrys osallisuudesta käynnistää hänen kerronnallisen toimijuutensa muutosprosessin, muttei vielä yksin riitä muuttamaan sitä. Varsinainen muutos on erilaisten kertomusten ehdollistama ja siihen vaikuttavat toiset henkilöhahmot sekä heidän jakamansa tarinat. Asuttu nainen esittää, että olemme toimijoina menneeseen sidottuja ja ymmärryksemme meihin vaikuttavista kertomuksista vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten elämässämme toimimme.

Tutkielmassani käy ilmi, että osallisuuden muutos vaatii muutosta kerronnallisessa toimijuudessa. Lisäksi tutkielmani osoittaa, että kerronnallisen toimijuuden ja osallisen tekijän teorioiden yhdistäminen on hedelmällistä toimijuutemme yhteiskunnallisia ehtoja ja sitä määrittäviä valtasuhteita tarkastelevassa kirjallisuudentutkimuksessa.