Depression ja kardiovaskulaarisairauksien yhteys : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kardiovaskulaarisairaudet ja depressio muodostavat merkittävän osan globaalista tautitaakasta, ja kardiovaskulaarisairaudet aiheuttavat erityisesti merkittävää kuolleisuutta ja depressio muuta haittaa, muun muassa työkyvyttömyyttä. Depression ja kardiovaskulaarisairauksien komorbiditeetti on merkittävä, ja perusterveydenhuollolla on tärkeä osa kummankin diagnostiikassa ja hoidossa. Tämä kirjallisuuskatsaus tarkastelee depression ja kardiovaskulaarisairauksien yhteyttä, jonka on ehdotettu olevan kaksisuuntainen.

Depression on todettu olevan keskivahva itsenäinen riskitekijä useille kardiovaskulaarisairauksille ja depressiopotilailla on tyypillisesti suuri kuorma myös muista kardiovaskulaaririskitekijöistä (muun muassa tupakointi, dyslipidemia ja obesiteetti). Depressio kasvattaa sekä kardiovaskulaari- että kokonaiskuolleisuutta, huonontaa kardiovaskulaaritapahtumista toipumista ja lisää uusintatapahtumien riskiä. Kardiovaskulaarisairailla vaikuttaa olevan runsaasti depressio-oireita ja kardiovaskulaaririskitekijät hankaloittavat depression hoitoa.

Kardiovaskulaarisairauksien ja depression yhteyden taustalla vaikuttavat inflammaatio, stressin aktivoima hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli ja autonomisen hermoston muutokset ja verisuonten endoteelin ja verihiutaleiden toimintahäiriöt. Perimällä ja elintavoilla on myös osuutensa. Kliinisessä työssä tämä kardiovaskulaarisairauksien ja depression yhteys kannattaa huomioida kardiovaskulaarisairauksien primaari- ja sekundaaripreventiossa sekä depression diagnoosivaiheessa ja hoidon seurannassa. Myös lapsuus- ja nuoruusiässä depression ja kohonneen kardiovaskulaaririskin yhteys on merkittävä, mikä on huomioitava ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.