Osallistaminen osana strategiatyötä kuntaorganisaatiossa
Ladataan...
953.41 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Perinteisesti strategian suunnittelu on kuulunut ylimmän johdolle ja "alempien" tasojen tehtävänä
on ollut strategian käytännön toteutus. Avoin strategia haastaa perinteisen mallin korostamalla
läpinäkyvyyttä ja laajempaa osallistamista, mikä voi vahvistaa sitoutumista ja monipuolistaa
valmistelussa käytettävien ideoiden määrää, mutta tuo mukanaan myös haasteita. Julkinen sektori
on omaksunut 1990-luvulla kehittyneen uuden johtamisen mallin mukaisesti johtamisen
käytänteitä, ja myös ajatukset strategiatyön avoimuudesta ovat siirtyneet suomalaisiin
kuntaorganisaatioihin. Kuntien johtamisessa on omat erityispiirteensä ja samalla on huomattava,
että Suomessa kansalaisten osallistaminen on osa demokratiakäytänteitä ja tätä on ehdotettu
vahvistettavan entisestään. Ottaen huomioon osallistamisen tavoitteet, haasteet ja julkisen
sektorin erityispiirteet, on tarvetta kerryttää tutkimuskirjallisuutta osallistamisen toteuttamisesta
osana kuntaorganisaatioiden strategiaprosessia.
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella eri sidosryhmien osallistamisen toteuttamista
kaupunkiorganisaation strategiaprosessissa. Tutkimus hyödyntää Hansenin ym. (2022)
viitekehystä esittämällä seuraavat kysymykset osallistamiseen totuttamisesta: ’kuka’, ’ketä’
(kohde), ’miten’, ’milloin’ ja ’miksi’. Aineisto kohdistuu yhden suomalaisen kuntaorganisaation
strategiaprosessiin, osallistamiseen vaikuttavien näkökulmasta."
Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin pääosin
puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa hyödynnettiin etukäteen valittuja teemoja
tutkimuskysymysten ohjaamana. Lisäksi käytettiin kohdeorganisaation luovuttamia
valmisteluvaiheen strategiatilaisuuksin materiaaleja. Aineiston analyysi toteutettiin
teorialähtöisenä prosessina, hyödyntäen aiemmin mainittua viitekehystä.
Tutkimuksen tulokset havainnollistavat, että osallistamisen toimet kohdistuivat erityisesti
kaupungin asukkaisiin, mutta poliitikot osallistuivat valmistelun aikana aktiivisesti.
Osallistamisen päätavoitteiksi nousivat näkökulmien monipuolistaminen, sitoutumisen
vahvistaminen sekä demokratian ja yhteisöllisyyden edistäminen. Menetelmistä sähköiset
verkkokyselyt mahdollistivat laajan osallistujajoukon tavoittamisen helposti. Kohdennetut
työpajat ja kuulemistilaisuudet mahdollistivat syvällisemmän näkökulman strategisiin
kysymyksiin. Laaja osallistaminen rajoittui kuitenkin pääasiassa prosessin alkuvaiheeseen, jolloin
aineistoa kerättiin ideoiden ja näkemysten pohjaksi. Valintojen ja päätöksenteon vaiheessa
osallistuminen rajoittui päättäjiin. Tulokset nostavat esille tasapainoilun avoimuuden ihanteiden
ja hyötyjen sekä haasteiden välillä.