Suomen kansantalouden taantumajaksojen ajoittaminen ja ennustaminen

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorNissilä, Wilma
dc.contributor.departmentfi=Matematiikan ja tilastotieteen laitos|en=Department of Mathematics and Statistics|
dc.contributor.facultyfi=Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Science|
dc.contributor.studysubjectfi=Tilastotiede|en=Statistics|
dc.date.accessioned2021-11-03T22:01:40Z
dc.date.available2021-11-03T22:01:40Z
dc.date.issued2021-11-01
dc.description.abstractTämän tilastotieteen pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ensin ajoittaa Suomen kansantalouden taantumajaksot ja sen jälkeen selvittää, mitkä muuttujat ennakoivat Suomen kansantaloudessa tapahtuvia suhdannekäänteitä. Taantumajaksojen ajoittamiseen käytetään Bry–Boschan-algoritmia, jota sovelletaan Suomen bruttokansantuotteelle, Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajalle sekä kahdelle erilaiselle suhdanneindeksille. Taantumajaksojen ennustamiseen käytetään puolestaan erilaisia usean ja yhden muuttujan probit-malleja. Tutkielman probit-malleihin sovellettava aineisto koostuu yli 40:stä muuttujasta, jotka edustavat esimerkiksi erilaisia korko-, rahoitusmarkkina- ja hintamuuttujia sekä teollisuuden ja kuluttajien luottamukseen perustuvia muuttujia. Tutkielmassa luodaan myös kirjallisuuskatsaus aikaisempiin probit-malleilla tehtyihin taantumaennustetutkimuksiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella erityisesti korkoero, eli pitkän ja lyhyen maturiteetin korkojen välinen erotus, on ollut informatiivinen taantumaa ennakoiva muuttuja. Korkoeron lisäksi osaketuotot ja kuluttajien luottamus ovat osoittautuneet hyödyllisiksi talouden suhdannekäänteitä ennakoiviksi muuttujiksi. Tutkielmassa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa on ollut vuosina 1988–2018 yhteensä neljä erillistä taantumajaksoa. Yhden muuttujan probit-malleissa useat yksittäiset muuttujat ennakoivat kohtuullisen hyvin suhdannekäänteitä. Kuluttajien näkemyksissä tapahtuva heikentyminen Suomen talouden tulevasta tilasta seuraavan 12 kuukauden aikana ennakoi taantumaa varsin tarkoin. Parhaat ennustetulokset saavutetaan kuitenkin usean muuttujan probit-mallilla.
dc.format.extent82
dc.identifier.olddbid169615
dc.identifier.oldhandle10024/152733
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/23032
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021110353490
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/152733
dc.subjectsuhdannevaihtelu, taantumaennustaminen, probit-malli
dc.titleSuomen kansantalouden taantumajaksojen ajoittaminen ja ennustaminen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Nissila_Wilma_opinnayte_tilastotiede.pdf
Size:
905.65 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)