Autismikirjon häiriöiden yhteys epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Väestöön pohjautuva epidemiologinen tutkimus
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän väestöön pohjautuvan epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia autismikirjon häiriöiden yhteyttä epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Tutkimus on osa laajempaa FIPS-A (Finnish Prenatal Study of Autism and Autism Spectrum Disorders) pesitettyä tapaus-verrokkitutkimusta, joka pohjautuu kansalliseen syntymäkohorttiin. Tutkittavat olivat syntyneet Suomessa 1.1.1987–31.12.2005 ja heille oli diagnosoitu 31.12.2007 mennessä autismikirjon häiriö (n=4713). Tieto autismikirjon häiriön diagnoosista kerättiin hoitoilmoitusrekisteristä. Syntymärekisteristä poimitut kaltaistetut verrokit olivat henkilöitä, joilla hoitoilmoitusrekisterin tietojen mukaan ei ollut diagnosoitu autismikirjon häiriötä eikä keskivaikeaa tai vaikeaa älyllistä kehitysvammaisuutta. Tutkittavat kaltaistettiin yksilöllisesti suhteessa neljään verrokkiin sukupuolen, syntymäpäivän (+/- 30 päivää) ja syntymäpaikkakunnan mukaan (n=18 849).
Tutkimuksen tulosten mukaan epilepsiaa esiintyi enemmän autismikirjon häiriötä sairastavilla lapsilla kontrolleihin verrattuna. Autismikirjon häiriöiden ja epilepsian välinen yhteys oli suhteellisesti voimakkaampi, jos tutkitulla esiintyi rinnakkaishäiriönä älyllistä kehitysvammaisuutta, erityisesti tytöillä. Autismikirjon häiriötä sairastavien lasten vanhemmilla ja sisaruksilla esiintyi kontrollien vanhempiin ja sisaruksiin verrattuna enemmän psykiatrisia häiriöitä. Lapsen autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä äitien ja isien skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, muihin ahdistuneisuus- ja persoonallisuus-häiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin kuten myös tyypillisesti lapsuusiässä alkaviin häiriöihin. Autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä myös äidin päihdehäiriöihin. Sisarusten kohdalla autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä kaikkiin tutkittuihin häiriöihin lukuun ottamatta päihdehäiriöitä. Autismikirjon häiriöt olivat suhteellisesti voimakkaimmin yhteydessä sisaruksen lapsuusiässä puhkeaviin häiriöihin eli sisaruksen autismikirjon häiriöihin, tic-häiriöihin, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, oppimisen ja motoriikan häiriöihin, älylliseen kehitysvammaisuuteen, käytös- ja uhmakkuushäiriöihin sekä lapsuusiän tunne-elämän häiriöihin. Lisäksi autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä sisaruksen skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, ahdistuneisuushäiriöihin ja muihin neuroottisiin ja persoonallisuushäiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin. Tulokset viittaavat siihen, että kliinisesti erillisinä näyttäytyvät häiriöt voivat olla etiologisesti yhteneväisempiä kuin mitä tällä hetkellä ymmärretään ja niillä on yhteisiä riskitekijöitä.
The association of autism spectrum disorders with epilepsy, and familial psychiatric disorders. Population-based epidemiological study.
The aim of the present population-based epidemiological study was to examine the association of autism spectrum disorders (ASD) with epilepsy and psychiatric disorders among the family members. The study was part of the Finnish Prenatal Study of Autism and Autism Spectrum Disorders (FIPS-A), a nested case-control study based on a national birth cohort. Cases were born between 1.1.1987–31.12.2005 in Finland and followed-up until 31.12.2007 for the diagnosis of ASD (n=4713). Data of the ASD diagnosis was gathered from the Finnish Hospital Discharge Register. Matched controls were identified from the Finnish Birth Register and had no diagnosis of either ASD or severe or profound intellectual disability according to the Finnish Hospital Discharge Register. Each case was individually matched to four controls for sex, date of birth (+/- 30 days) and place of birth (n=18 849).
According to the results, epilepsy was more common among ASD cases than among the controls. The association between ASD and epilepsy was relatively stronger if the case was diagnosed with co-occurring intellectual disability, especially among females. The parents and the siblings of the ASD cases were more often diagnosed with psychiatric disorders than were the parents and siblings of the controls. ASD was associated with maternal and paternal schizophrenia spectrum disorders, affective disorders, neurotic and personality disorders and other nonpsychotic disorders as well as disorders usually diagnosed in childhood. ASD was also associated with maternal substance abuse disorders. Among siblings, ASD was associated with all psychiatric disorders examined except for substance abuse disorders. The relatively strongest associations with ASD were observed in sibling’s childhood onset disorders including ASD, tic disorders, attention deficit hyperactivity disorder, learning and coordination disorders, intellectual disability, conduct and oppositional disorders and emotional disorders with onset specific to childhood. In addition, ASD was associated with sibling’s schizophrenia spectrum disorders, affective disorders, anxiety disorders, and other neurotic and personality disorders and other nonpsychotic disorders. The findings suggest that clinically distinct disorders might be etiologically more similar than currently understood and share common risk factors.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita|428
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta