Yhdeksäsluokkalaisten kemian oppimismotivaatio ja sen eri tekijät

Abstract

Oppimismotivaatiolla on suuri merkitys oppilaiden oppimisprosessissa ja koulumenestyksessä. Tässä tutkielmassa oppimismotivaatio on jaettu viiteen komponenttiin, jotka ovat sisäinen motivaatio, uramotivaatio, itsemäärääminen, minäpystyvyys ja arvosanamotivaatio. Näitä motivaatiokomponentteja tarkastellaan tässä tutkimuksessa motivaatiokyselyllä. Kyselyssä yhdeksäsluokkalaiset oppilaat vastasivat 25 väittämään. Kyselyn tarkoituksena on saada selville, onko oppilaan aikaisemmalla kemian arvosanalla ja sukupuolella yhteyttä eri motivaatiokomponentteihin. Lisäksi tarkastellaan, mitä motivaatiokomponenttia kemian oppimismotivaatio ennustaa voimakkaimmin. Kyselyn teettäminen mahdollistaa nopean tiedonkeräyksen ja informaation hyödyntämisen opetuksen kehittämisessä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kääntää Science Motivation Questionnaire II suomen kielelle, muuttaa se kemian kontekstiin, validoida luotu motivaatiokysely ja saada sen avulla vastaukset yllä esitettyihin kysymyksiin. Tutkimus aloitettiin kääntämällä alkuperäinen luonnontieteen motivaatiokysely suomen kielelle. Tätä ensimmäistä versiota testattiin eräässä Varsinais-Suomalaisessa yläkoulussa pitämällä kysely sekä haastattelemalla yhdeksäsluokkalaisia oppilaita. Saatujen vastausten perusteella muutamia kyselyn väitteitä muokattiin selkeämmiksi sekä niiden erottelevuuden parantamiseksi. Lopullinen kysely jaettiin sähköisesti osana Kemian opintopolku -projektia ViLLE-oppimisympäristössä. Vastauksia saatiin yhteensä 361 kappaletta.

Kyselyn rakenteellista validiteettia tutkittiin eksploratiivisella faktorianalyysillä. Lopulta päädyttiin rakenteeseen, jossa neljä väitettä poistettiin kyselystä, sillä ne eivät mitanneet sitä, mitä niiden oli tarkoitus mitata. Tällöin viittä motivaatiokomponenttia selitti 21 väitettä alkuperäisen 25 väitteen sijasta. Tätä 21 väitteen rakennetta voidaan pitää kohtalaisen validina. Regressioanalyysin perusteella taas analysoitiin, miten taustamuuttujat ennustavat motivaatiokomponentteja. Analyysistä saatiin selville, että oppilaan aikaisempi kemian arvosana ennustaa jokaista motivaatiokomponenttia tilastollisesti merkitsevällä tasolla. Voimakkain yhteys havaittiin arvosanamotivaatioon. Sukupuolen taas ei havaittu ennustavan motivaatiokomponentteja tilastollisesti merkitsevällä tasolla. Viimeisenä tarkastelimme toisen asteen faktorianalyysin antamia tuloksia, joiden perusteella havaittiin, että kyselyn perusteella kemian oppimismotivaatio ennustaa voimakkaimmin minäpystyvyyttä ja heikoiten uramotivaatiota.

Validoitua kyselyä voitaisiin jatkossakin hyödyntää suuremman joukon motivaatiotutkimuksessa tai yksittäisten opetusryhmien ja oppijoiden motivaation tarkastelussa. Nyt kun tiedämme, että tämän kyselyn perusteella yhdeksäsluokkalaisten kemian oppimismotivaatio on voimakkaimmin yhteydessä minäpystyvyyteen, voidaan opetusta kehittää siten, että keskittyisimme yhdeksäsluokkalaisten minäpystyvyyden vahvistamiseen. Näin voisimme saada oppilaiden oppimismotivaatiota parannettua.