Suomenruotsalaiset vironkielistä tekstiä ymmärtämässä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenruotsalaisten vironkielisen tekstin ymmärtämistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon suomenruotsalaiset ymmärtävät vironkielistä tekstiä suomen ja ruotsin kielen pohjalta. Tutkimuksessa selvitetään, miten suomenruotsalaisten suomen kielen taidon taso vaikuttaa ymmärtämiseen ja millainen rooli ruotsin kielen taidolla on ymmärtämisessä. Lisäksi tätä tutkimusta verrataan aikaisempiin tutkimuksiin ja tarkastellaan erityisesti kontekstin vaikutusta ymmärtämisessä.

Osallistujina on 41 Åbo Akademin ja ammattikorkeakoulu Novian opiskelijaa, jotka eivät ole aiemmin opiskelleet viron kieltä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty käännöstestiä, jossa osallistujat ovat vastanneet vironkielistä tekstiä käsitteleviin sisältökysymyksiin ja kääntäneet vironkielistä tekstiä kykynsä mukaan. Testissä on myös kysytty, millaisia keinoja osallistujat ovat käyttäneet ymmärtämisen tukena.

Tutkimuksen keskeinen käsite on reseptiivinen monikielisyys (receptive multilingualism), joka tarkoittaa vuorovaikutusta, jossa kielenkäyttäjät pystyvät ymmärtämään toisiaan käyttämällä kukin omaa äidinkieltään. Tutkimus linkittyy REMU-tutkimushankkeeseen, jossa on tutkittu suomen ja viron välistä keskinäistä ymmärrettävyyttä. Hankkeen tarkoitus on selvittää, millaisia mahdollisuuksia suomen ja viron välinen reseptiivinen monikielisyys tarjoaa suomen ja viron opetukseen sekä monikielisiin kohtaamisiin.

Aineistoa käsitellään tarkastelemalla ensin sisältökysymysten vastauksia, sitten virkkeiden käännöksiä ja lopuksi sanojen tunnistamista. Tulokset osoittavat, että suomen kielen taidolla on merkitystä vironkielisen tekstin ymmärtämisessä, sillä C-kielitaitotason osallistujat ovat menestyneet testissä parhaiten. Suomen ja viron välinen samankaltaisuus osoittautuu merkittäväksi ymmärtämistä tukevaksi tekijäksi, ja myös osallistujista suurin osa mainitsee samankaltaisuuden helpottaneen ymmärtämistä. Viron ja ruotsin välistä samankaltaisuutta osallistujat eivät osaa hyödyntää yhtä hyvin. Vertailemalla tämän tutkimuksen tuloksia aiempiin tutkimuksiin havaitaan, että kokonaista tekstiä ymmärretään paremmin kuin yksittäisiä sanoja, mutta virkkeiden ymmärtäminen on helpompaa yksittäin kuin kokonaisessa tekstissä. Kokonainen teksti pitkine virkkeineen saattaa vaikuttaa vaikeammalta ja työläämmältä kuin yksittäisten virkkeiden kääntäminen. Tekstin pääkohtia suomenruotsalaiset ymmärtävät hyvin, minkä osoittaa sisältökysymysten hyvät tulokset.