Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden asema palvelujärjestelmässä työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani terveysneuvontapisteiden työntekijöiden näkemyksiä heidän asiakkaidensa asemasta palvelujärjestelmässä. Lähestyin tutkimusaihettani konstruktionistisesti, eli pyrin hahmottamaan tutkimuksessa sitä, mitä työntekijöiden näkemykset kertovat huumeita käyttäville asiakkaille suunnattujen palvelujen nykytilasta. Lisäksi tutkin, mitä heidän tapansa selittää havaintojaan kertoo huumeita käyttävien asiakkaiden asemasta palvelujärjestelmässä. Tutkimuskysymykseni ovat: millaisena terveysneuvontapisteiden työntekijät näkevät heidän asiakkaidensa aseman sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä, sekä mitkä tekijät heidän mielestään vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen heidän asiakkaidensa näkökulmasta. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu haittoja vähentävän päihdetyön periaatteista ja niiden soveltamisesta sosiaalityössä sekä aiemmasta tutkimuksesta huumeiden käyttäjien palveluista ja huumeita käyttävistä asiakkaista. Olennaiseksi analyysini kannalta nousi erityisesti palvelujen saavutettavuudesta sekä sosiaalityössä käytetystä hallinnasta tehty teoreettinen tutkimus. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla kahden terveysneuvontapisteen työntekijöitä. Haastatteluihin osallistui yhteensä neljä työntekijää. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Toteutin tutkimukseni käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja lähestyin tutkimusaineistoa konstruktionistisesta näkökulmasta. Tutkimustulosteni mukaan huumeita käyttävien asiakkaiden asemaan palvelujärjestelmässä vaikuttavat asiakkaiden yksilölliset kokemukset ja erilaiset asiakasprofiilit. Asiakasprofiileja nimesin kaksi: erittäin huono-osaiset asiakkaat ja pärjäävät asiakkaat. Näillä pyrin havainnollistamaan sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön toimintamahdollisuuksiin ja asemaan palvelujärjestelmässä. Analyysini pohjalta palvelujen saatavuuteen vaikuttavat rakenteelliset tekijät sekä työntekijän rooliin ja kohtaamiseen liittyvät tekijät. Rakenteelliset tekijät erottelin selkeyden vuoksi kolmeen alakategoriaan: byrokraattisuus, palvelujen järjestämistavat ja alueelliset erot. Tutkielman pohjalta nousee esille jatkotutkimuksen tarve haittoja vähentävän päihdetyön periaatteiden osaamisesta ja soveltamisesta päihdehuollon sosiaalityössä, sekä yleisesti kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi aiheellista olisi tutkia tämän osaamisen vaikutusta ammattilaisten käsityksiin huumeita käyttävistä asiakkaista sekä sen yhteyttä huumeita käyttävien asiakkaiden kokemuksiin sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä mahdollistaisi kokonaisvaltaisemman tarkastelun siitä, miten työntekijöiden osaaminen ja käsitykset aiheesta vaikuttavat huumeita käyttävien saamaan palveluun sosiaali- ja terveydenhuollossa.