Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019

Abstract

<p> </p><p>Kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka hallituskauden päätteeksi.</p><p>Sosiaali -ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsui koolle huhtikuussa</p><p> 2018 perusturvan riittävyyden III arviointiryhmän toteuttamaan järjestyksessä kolmannen perusturvan</p><p> riittävyyden arvioinnin.</p><p> Arvio on toteutettu perusratkaisuiltaan samalla tavoin kuin edellinen arviointiraportti. Perusturvaetuuksiksi</p><p> on katsottu tässä vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat,</p><p> eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet. Toimeentulotukea ei katsota perusturvaksi.</p><p> Tällä kertaa kiinnitetään kuitenkin aiempaa enemmän huomiota perusturvan ja toimeentulotuen</p><p> suhteeseen. Kaikki esimerkkikotitalouksien laskelmat on nyt esitetty sekä toimeentulotuen kanssa että ilman</p><p> toimeentulotukea.</p><p> Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on lopulta poliittinen päätös. Olemme käyttäneet</p><p> suuntaa antavana mittatikkuna Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteja.</p><p> Niiden perusteella työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan</p><p> saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Eläkeläisen perusturva sen sijaan kattaa</p><p> kohtuullisen minimikulutuksen. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan</p><p> kanssa.</p><p> Vuosien 2015–2019 muutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet</p><p> sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja</p><p> aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena. Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan</p><p> saajien perusturvan tasot sen sijaan ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva</p><p> on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi.</p><p> Toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Toimeentulotuen rooli työttömän</p><p> perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuosina 2015–2019. Kun huomioidaan toimeentulotuki,</p><p> perusturvan varassa elävien tulotaso ei ole laskenut vaan pysynyt kutakuinkin ennallaan.</p><p> Perusturvan mahdollistama tulotaso on Suomessa länsieurooppalaista kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta</p><p> ja elämäntilanteesta. Perusturvan varassa olevien tulotaso on pienempi kuin väestön arvioima</p><p> riittävä vähimmäisturvan taso keskimäärin.</p><p></p><p><br /></p>