Lapsivuodepsykoosin yhteys lapsella ilmeneviin mielenterveyden häiriöihin

Abstract

Lapsivuodepsykoosi tarkoittaa heterogeenistä joukkoa erilaisia psykoottisia tiloja, jotka puhkeavat pian synnytyksen jälkeen, useimmiten ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana synnytyksestä. Lapsivuodepsykoosi on vakavin synnytyksen jälkeisistä mielenterveyden häiriöistä, ja aiheuttaa vakavia haittoja sekä synnyttäjälle, että syntyneelle lapselle. Oireisiin voivat kuulua muun muassa harhaluulot sekä aistiharhat, jotka liittyvät usein syntyneeseen lapseen tai synnytykseen. Oireistoon voi liittyä myös itsetuhoisuutta, sekä harvinaisena ilmiönä lapsenmurhat. Kansainvälisissä tutkimuksissa lapsivuodepsykoosin esiintyvyys on ollut noin 1–3 tuhatta synnytystä kohden. Lapsivuodepsykoosin esiintyvyydestä Suomessa ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa. Lapsivuodepsykoosiriskissä olevat odottajat sekä sairastuneet synnyttäjät olisi tärkeää ohjata avun piiriin mahdollisimman varhain, sillä sairauden vaikutukset sekä synnyttäjän että lapsen tulevaisuuteen voivat olla laajamittaiset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lapsivuodepsykoosin esiintyvyyttä Suomessa ja lapsivuodepsykoosin yhteyttä lapsella ilmeneviin mielenterveyden häiriöihin yleisesti sekä erikseen psykoottisiin sairauksiin. Tutkimusaineistona käytettiin suomalaisen Child Morbidity -tutkimuksen syntymäkohorttiaineistoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2001–2006 syntyneitä lapsia (n = 341 033) ja heidän synnyttäjiään (n = 249 322). Aineistoon on kerätty raskauteen ja synnytykseen liittyviä tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syntyneiden lasten rekisteristä, ja lapsen sekä synnyttäjän diagnoositiedot kahdesta hoitoilmoitusrekisteristä, Terveys-Hilmosta ja Avohilmosta. Tutkittavista oli käytettävissä seurantatiedot vuoden 2022 loppuun saakka. Lapsivuodepsykoosin esiintyvyydeksi Suomessa saatiin 0,32 %. Lapsivuodepsykoosin ja lapsen mielenterveyden häiriön välillä havaittiin merkitsevä yhteys kaikissa kuudessa vuosikohortissa. Vuosikohortista riippuen lapsivuodepsykoosin vetosuhde oli 1,55-2,10. Lapsen psykoosisairauden osalta aineisto jäi liian pieneksi, eikä johtopäätöksiä voitu tämän osalta tehdä. Suomessa lapsivuodepsykoosiin sairastuu siis noin kolme synnyttäjää tuhannesta. Tämä tutkimus myös osoittaa, että lapsivuodepsykoosi on yhteydessä lasten myöhempiin mielenterveyden häiriöihin, mikä on tärkeä tieto esimerkiksi neuvola- ja kouluterveydenhuollossa. Lapsivuodenpsykoosin merkitystä lapsen mielenterveyden riskitekijänä tulee kuitenkin tutkia vielä tarkemmin.