Varhaiskasvatuksen sosionomi : Korkea-asteen opettajien käsityksiä sosionominkoulutuksesta ja osaamisesta

Abstract

Vuonna 2013 varhaiskasvatuksen hallinta muuttui sosiaali- ja terveysministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tämän jälkeen vuonna 2018 tuli voimaan varhaiskasvatuslaki 540/2018. Varhaiskasvatuslakia on edeltänyt laki lasten päivähoidosta 36/1973. Varhaiskasvatuslain myötä ala elää nyt siirtymäkautta. Lainosat, jotka liittyvät henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin ja päiväkotiryhmän henkilöstörakenteeseen tulee ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2030. Lain myötä varhaiskasvatuksen opettajan, entisen lastentarhanopettajan työtehtävät eriytettiin koulutuksen tuoman osaamisen perusteella kahdeksi eri ammattinimikkeeksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi ja varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Varhaiskasvatuksen sosionomin ammattinimike on kokonaan uusi, vaikka he ovat tähän asti työskennelleet työkentällä sosionomeina varhaiskasvatuksen opettajan työtehtävissä. Alan tämänhetkinen haaste on, että varhaiskasvatuksen sosionomilla ei ole vielä yleisesti määriteltyjä työtehtäviä tai vastuita. Koulutuksen haasteena on olla mukana rakentamassa tulevien varhaiskasvatuksen sosionomien muotoutuvaa identiteettiä, koska työtehtäviä ei yhteisesti tiedetä. Varhaiskasvatuksen työtehtävien osaamisen määrittelyä tekee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin (VKF) osaamisprofiilijaosto. Jaoston työskentelyä haastavat erimielisyydet, jotka liittyvät varhaiskasvatuksen sosionomin eriytyneisiin osaamisen alueisiin. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tuoda esiin korkea-asteen koulutuksen järjestäjien käsityksiä muotoutuvista sosionomin työtehtävistä ja miten niiden nähdään asettuvan kehittyvälle varhaiskasvatuksen työkentälle. Erityisesti työskentelyyn päiväkodissa. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta tiedonantajasta. Aineisto kerättiin kahdella eri fokusryhmähaastattelulla. Fokusryhmähaastattelun 1 tiedonantajat (4 henkilöä) edustavat ammattikorkeakoulua. Fokusryhmä 2 tiedonantajat (2 henkilöä) edustavat yliopistoa. Haastattelujen vastaukset on kerätty avoimilla haastattelukysymyksillä. Tutkimukseni on fenomenografinen tutkimus, jossa tavoitteena on kuvata tiedonantajien käsityksiä. Tutkimuksella ei tavoitella eri ammattiryhmien vastakkainasettelua. Tutkimustuloksissa näkyvät historian vaikutukset, hallinnan siirto, sekä jännite, joka on liittynyt ammattiryhmien kamppailuihin työkentällä. Käsityserot tulevat esiin siinä mitä kohti tulevaisuutta halutaan kehittää. Ammattikorkeakoulun tiedonantajien tuloksista nousee tavoitteeksi tasavertainen 1+1+1-malli, jossa työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Yliopiston tiedonantajien kehittämisen päämääränä on liittää koko varhaiskasvatus osaksi peruskoulujärjestelmää. Molemmista malleista on löydettävissä työtehtävät ja vastuut eri ammattiryhmille. Molemmat ryhmät nostivat esiin toiminnan tavoitteelliseen suunnittelun ja kehittämisen lapsen parhaaksi.