Tarkastusvaliokunnan osallisuus tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen käsittelyssä

Abstract

Tarve lisätä tilintarkastuksen ja tilinpäätöstiedon läpinäkyvyyttä loi ISA 701-standardin. Tämä tutkielma käsittelee standardin mukaisia pörssiyhtiön tilintarkastuskertomuksella vuodesta 2016 lähtien raportoituja tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja (Key Audit Matters, KAM) tarkastusvaliokunnan näkökulmasta.

Tarkastusvaliokunnalla on tehtävänsä perusteella vastuu, valtuudet ja tahto valvoa tilintarkastusta sekä tilinpäätösraportointia suojellakseen osakkeenomistajien etua. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoa tarkastusvaliokunnan valvontatehtävästä ja siihen liittyvistä prosesseista. Tutkielma tarjoaa tietoa vielä melko tutkimattomasta ilmiöstä, siitä minkälainen on tarkastusvaliokunnan osallisuus KAM-seikkojen käsittelyssä. Tutkielman päätavoitetta tukemaan selvitetään lisäksi sitä, miten tarkastusvaliokunta käytännössä valvoo yhtiön tilinpäätösratkaisuja.

Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu laajennettua tilintarkastuskertomusta sekä tarkastusvaliokunnan roolia ja tehtäviä käsittelevistä virallisista ohjeistuksista ja akateemisesta tutkimuksesta. Teoriaosuus käy läpi molempia koskevaa kansallista ja kansainvälistä sääntelyä sekä sääntelyn historiallista kehitystä. Teoriaosuudessa on käsitelty aiempaa tutkimusta tarkastusvaliokunnan prosesseista, tehokkuudesta, keskeisistä vuorovaikutussuhteista ja vallankäytöstä. Tutkimusote on laadullinen ja tutkielman empiirinen osuus muodostuu tarkastusvaliokunnan puheenjohtajien teemahaastatteluista.

Tutkimustuloksissa on esitetty tarkastusvaliokunnan ja erityisesti sen puheenjohtajan roolia ja keinoja taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen valvonnassa. Tarkastusvaliokunta kiinnittää tilintarkastajan tavoin erityistä huomiota merkittävän riskin tai johdon harkintaa sisältävien kirjanpidollisten erien varmentamiseen. KAM-seikkojen raportointi ei erityisesti vaikuta valiokunnan työhön, vaikka seikoista käydään keskusteluja läpi tilintarkastusprosessin. Tarkastusvaliokunnan välillinen vaikutus KAM-prosessiin ja sen lopputuloksiin on kuitenkin tunnistettavissa.

Tutkielman tulosten avulla lainsäätäjät ja viranomaiset, alan toimijat ja sijoittajat voivat paremmin ymmärtää tarkastusvaliokunnan työn luonnetta ja käytössä olevia resursseja suhteuttaen ne niihin odotuksiin, joita valiokunnan valvontatehtävälle asetetaan. Tutkielma avaa myös tilintarkastuksen käytännön prosessia, jonka lopputuloksena tilintarkastuskertomus ja siihen nostetut riskiset seikat syntyvät.