Ennustavatko imetyksen kesto ja kumulatiivinen altistuminen äidinmaidolle lasten varhaisia kielellisiä taitoja?

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella, ennustavatko imetyksen kesto ja kumulatiivinen altistuminen äidinmaidolle lapsen varhaisia kielellisiä taitoja. Tutkimus aiheesta on antanut viitteitä siitä, että imetyksellä olisi positiivinen vaikutus lapsen varhaisiin kielellisiin taitoihin (esim. Cai ym., 2015; Leventakou ym., 2015). Aiheesta kaivataan kuitenkin lisää tutkimusta, sillä aiemmat tutkimustulokset eivät ole olleet täysin johdonmukaisia. Laaja suomalainen FinnBrain-aineisto tuo tutkimukseen uutta näkökulmaa pohjoismaisen otoksensa vuoksi. Hyödynnetty aineisto oli kerätty ennen tämän tutkielman tekoa ja se on peräisin FinnBrain -kohorttitutkimuksesta, joka on käynnistynyt 2010. Sisäänottokriteerien perusteella tutkielmaan valikoitunut joukko koostui 1404 lapsesta. Riippumattomana muuttujana tutkielmassa oli imetys ja riippuvana muuttujana lasten kielelliset taidot. Imetysaineisto koostui kyselymuotoisesta aineistosta ja kielellisten taitojen taso perustui pistemääriin, jotka olivat kerätty vanhemman kyselylomakemuotoisella The MacArthur Communicative Development Inventories-testillä. Analyysimenetelmänä hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysiä. Malleja tehtiin kaksi, joista ensimmäiseen sisällytettiin riippumaton muuttuja (12 kuukauden kumulatiivinen äidinmaidolle altistuminen) ja riippuva muuttuja (lapsen kielellisiä taitoja kuvaava latenttipistemuuttuja 30 kuukauden ikäpisteessä). Ensimmäinen malli ennusti riippuvan muuttujan eli kielellisten taitojen vaihtelua tilastollisesti merkitsevästi, mutta se selitti muuttujan vaihtelusta hyvin vähän (B = 0.00, 95%CI = [0.00-0.00], β = 0.10, t = 3.37, p =.001). Määrällisesti suurempi altistuminen äidinmaidolle 12 kuukauden ajalla siis ennusti parempia kielellisiä taitoja merkitsevästi, mutta hyvin vähän. Kuitenkin, kun toisessa mallissa näiden muuttujien lisäksi huomioitiin taustamuuttujat (sukupuoli, päänympärys, äidin koulutus, äidin tulot), 12 kuukauden kumulatiivinen äidinmaidolle altistuminen ei enää ennustanut tilastollisesti merkitsevästi lapsen parempia kielellisiä taitoja 30 kuukauden iässä (B = 0.00, 95%CI = [0.00-0.00], β = 0.05, t = 1.71, p =.087). Valitut taustamuuttujat nousivat siis tärkeämmiksi tekijöiksi kuin imetys. Tulevaisuudessa olisi tärkeä selvittää, miksi aihetta tarkastelevat tutkimukset eivät ole tuottaneet johdonmukaisia tuloksia. Tämä olisi mahdollista tutkimalla esimerkiksi sitä, mikä tai mitkä mekanismit imetyksen ja kielenkehityksen taustalla toimivat tai minkälaisessa joukossa imetykset vaikutukset näkyvät selvimmin.