Julkisten menojen kerroinvaikutus : yhteisintegroituvuusanalyysi julkisten menojen ja kokonaistuotannon välillä Suomessa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorKoso, Patrik
dc.contributor.departmentfi=Taloustieteen laitos|en=Department of Economics|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Taloustiede (yhteiskuntat.ala)|en=Economics|
dc.date.accessioned2021-12-21T22:01:48Z
dc.date.available2021-12-21T22:01:48Z
dc.date.issued2021-12-07
dc.description.abstractJulkisten menojen hyödyllisyys keinona edistää kokonaistaloudellista aktiviteettia on makrotaloustieteen kysymys, jolla voidaan sanoa olevan paljon merkitystä talouspolitiikassa. Julkisten menojen kerroinvaikutus mittaa kokonaistuotannon vastetta päätösperäiseen julkisten menojen lisäykseen, ja sen avulla pyritään usein määrittämään finanssipolitiikan tehokkuutta julkisten menojen osalta. Keynesiläisen talousteorian näkökulmasta julkisia menoja lisäämällä voidaan tasata talouden suhdannevaihteluita ja elvyttää tehokkaasti taloutta taantumissa. Kerroinvaikutuksen estimointiin sovelletaan ekonometrisistä menetelmistä useimmiten uuskeynesiläisiä DSGE-malleja sekä aikasarja-analyysiin perustuvia vektoriautoregressioita. Runsaasta tutkimuskirjallisuudesta huolimatta julkisten menojen tehokkuudesta finanssipolitiikan instrumenttina löytyy varsin vähän yksimielisyyttä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää julkisten menojen kerroinvaikutusta käsittelevän kirjallisuuden nykytilaa sekä tutkia syitä yleisen konsensuksen puutteelle liittyen finanssipolitiikan tehokkuuteen. Tutkielman empiirisessä osassa analysoidaan julkisten menojen ja kokonaistuotannon välistä dynaamista suhdetta Suomen aikasarja-aineistolla yhteisintegroituvuusanalyysillä, vektorivirheenkorjausmallilla sekä Granger-kausaalisuus analyysillä. Tuloksia analysoidaan keynesiläisen talousteorian näkökulmasta. Tulosten perusteella julkisten menojen ja kokonaistuotannon aikasarjamuuttujat ovat yhteisintegroituneita, ja niiden välillä esiintyy pitkän aikavälin tasapainorelaatio. Estimoidun virheenkorjausmallin perusteella julkiset menot ovat virheenkorjaava muuttuja ja kokonaistuotanto puolestaan heikosti eksogeeninen muuttuja. Tulosten perusteella julkisilla menoilla ei ole keynesiläisen teorian kaltaista voimakasta kerroinvaikutusta kokonaistuotantoon, vaan julkiset menot vaikuttavat pikemminkin reagoivan viiveellä kokonaistuotannon sokkeihin.
dc.format.extent97
dc.identifier.olddbid169917
dc.identifier.oldhandle10024/153031
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/15547
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021122162416
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/153031
dc.subjectjulkisten menojen kerroinvaikutus, finanssipolitiikka, yhteisintegroituvuus, vektorivirheenkorjausmalli
dc.titleJulkisten menojen kerroinvaikutus : yhteisintegroituvuusanalyysi julkisten menojen ja kokonaistuotannon välillä Suomessa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Koso_Patrik_opinnayte.pdf
Size:
1.5 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)