Ympäristotuhot aseellisissa konflikteissa : Sääntelyn ja vastuuttamismekanismien puutteellisuus ja tehottomuus

Abstract

Sodilla ja laajoilla aseellisilla konflikteilla on suora vaikutus esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihtymiseen sekä ympäristön kemikalisoitumiseen. Ympäristön vahingoittuminen ei ole vain sodan seuraus, vaan usein myös olennainen osa sodankäyntistrategiaa, eli sodassa tai aseellisessa konfliktissa ympäristötuhot voivat syntyä tahattomasti tai ne voidaan aiheuttaa tarkoituksella. Ympäristöä koskevia varsinaisia sotarikoksia on pyritty sanoittamaan ja sääntelemään jo vuosikymmenten ajan. Tässä notaaritutkielmassa esitellyt tapausesimerkit Vietnamin ja Persianlahden sodista, Jugoslavian hajoamissodista sekä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, osoittava omalta osaltaan sekä tarpeen tiukemmalle sääntelylle että myös kansainvälisen järjestelmän uskottavuuden kohentamiselle. Ympäristölle sodissa ja aseellisissa konflikteissa aiheutettujen vahinkojen näkökulmasta, kansainvälinen yhteisö ja kansainvälinen sääntely tarvitsee uudistumista ollakseen uskottava ja vaikuttava. Erityisesti kansainvälisen tuomioistuimen (ICC) toimintaan ja toimivaltaan liittyy ongelmia, joiden ratkaisemisella olisi huomattava merkitys edellä mainitun uskottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Tämä notaaritutkielma on kirjallisuusselvitys, jonka teoreettinen viitekehys on rakentunut monitieteisesti ja hyödyntäen oikeustieteen lisäksi myös ympäristö- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmia ja aineistoja. Tämän notaaritutkielman tarkoituksena on nostaa esiin sodissa ja aseellisissa konflikteissa tapahtuvaa tahallista ympäristön vahingoittamista ja siihen kohdistuvaa rikosoikeudellista sääntelyä sekä sääntelyn heikkouksia. Tutkielmassa kuvataan aluksi sodasta tai aseellisesta konfliktista aiheutuvia sekä tahattomia että tahallisia ympäristövaikutuksia. Oikeuskäytännön ja tapausesimerkkien kohdalla tarkastelun painopiste on nimenomaan tarkoituksellisessa ympäristösodankäynnissä ja sodan sekä aseellisten konfliktien aikaisissa ympäristörikoksissa. Sotiin ja aseellisiin konflikteihin liittyviä rikoksia ja niissä aiheutettuja vahinkoja on totuttu lähestymään ihmislähtöisestä näkökulmasta. Ihmislähtöinen näkökulma ei kuitenkaan enää ole riittävän tehokas, vaan ympäristölle pitää sodissa ja aseellisissa konflikteissa laskea itseisarvo ja ottaa huomioon ympäristön ja luonnon keskeinen asema kaiken elämän perustana.