"Nälkä repii lukijan sielua" : Fiktion keinot ja kokemus menneisyyden ymmärtämisestä Aki Ollikaisen teoksessa Nälkävuosi

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tavoite on tarkastella, miten fiktion keinoilla voidaan tuottaa lukijalle kokemusta menneisyyden ymmärtämisestä Aki Ollikaisen Nälkävuosi-teoksessa (2012). Erittelen ja tulkitsen lähilukemalla teoksen tekstuaalisia ominaisuuksia, jotka ovat osaltaan luomassa tunnetta ymmärtämisestä. Työn alkusysäyksenä ovat toimineet todellisten lukijoiden blogikirjoitukset, mutta tutkielmassa operoin abstraktilla lukijahahmolla. Historiallisena romaanina Nälkävuodella on mahdollisuus muuttaa nykyihmisen käsitystä todellisesta menneisyyden ajanjaksosta ja sen ihmisistä. Tähän kytkeytyy myös eettinen vastuu historiallisen esityksen vaikutuksista menneisyyteen liittyviin nykykäsityksiin, erityisesti koska teoksessa kuvataan nälkää, kurjuutta ja kuolemaa kotoaan pakosta kerjuulle lähtevien henkilöhahmojen näkökulmasta. Tarkasteltavat piirteet, jotka tutkimusongelmaan liittyen nousevat esiin tässä nimenomaisessa teoksessa liittyvät pääosin henkilöhahmoihin. Pohdin sekä henkilöhahmojen kiinnittymistä historiankirjoituksessa esiintyviin todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin että heidän olemistaan teoksen fiktiivisen maailman ajassa ja paikassa. Lisäksi erittelen henkilöhahmojen ulkoisia ominaisuuksia ja sisäisen maailman kuvausta lukijalle suunnattuna tarttumapintana. Keskeistä on teoksen moniäänisyys, sillä sekä alempia että ylempiä yhteiskuntaluokkia edustavat henkilöhahmot saavat äänensä kuuluviin. Lopulta huomioin myös lukijassa herääviä tunteita, erityisesti empatiaa, ja kuvakielisten nälän ja kylmän ilmauksien vaikutuksia lukijan kokemukseen. Kaikkia edellä mainittuja tarkastelen suhteessa tutkimuskysymykseeni, joka kytkee tutkielman eri osat kokonaisuudeksi. Teoreettisesti työni kytkeytyy narratologiseen viitekehykseen. Käytän tekstin analyysin apuna klassisesta narratologiasta peräisin olevia välineitä, mutta keskeistä on erityisesti jälkiklassisiksi kutsuttuja narratologian suuntauksia yhdistävä ajatus kokemuksellisuuden merkityksestä. Nojaudun myös muun muassa narratiiviseen hermeneutiikkaan, jonka käsitteistä mahdollisuustila on erityisen hyödyllinen, ja narratiiviseen empatiaan. Henkilöhahmokäsitykseni pohjaa James Phelanin ajatuksiin.