RAS- ja BRAF-mutaatiot levinneessä suolistosyövässä
| dc.contributor.author | Suvanto, Saara | |
| dc.contributor.department | fi=Lääketieteellisen tiedekunnan yhteiset|en=Common / Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=LL-tutkinto, syventävät opinnot|en=Advanced Studies in Medicine| | |
| dc.date.accessioned | 2024-03-06T13:04:15Z | |
| dc.date.available | 2024-03-06T13:04:15Z | |
| dc.date.issued | 2024-02-29 | |
| dc.description.abstract | Suolistosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä ja merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja. Suolistosyöpään kuuluu sekä paksusuolisyöpä että peräsuolisyöpä Vuosina 2019–2021 suhteellinen elossaolo suolistosyövässä viisi vuotta diagnoosin jälkeen oli miehillä 66 % naisilla 70 %. Ennuste vaihtelee kuitenkin runsaasti ja taudin levinneisyys diagnoosihetkellä on myös tärkein ennusteeseen vaikuttava tekijä. Levinneisyyttä arvioidaan TNM-luokituksella. Mikäli diagnoosiin päästään, kun kyseessä on vielä paikallinen tauti, on 5-vuotisennuste yli 90 %. Suolistosyövän esiintyvyys on yhteydessä korkeaan elintasoon ja elintavoista mm. runsas punaisen lihan syönti, vähäinen kuidun saanti sekä liikkumattomuus ovat yhteydessä taudin korkeampaan esiintyvyyteen. Noin 5 % suolistosyöpätapauksista on perinnöllisiä, jolloin elintapojen ja ympäristön merkitys on vähäisempi. Keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat RAS- ja BRAF-mutaatiot, jotka vaikuttavat taudin ennusteeseen sekä suoraan myös lääkehoidon valintaan. Kyseiset mutaatiot ovat tärkeä osa EGFR-signaalireittiä, joka mutaation seurauksena voi aktivoitua ilman ulkoista signaalia johtaen solujen hallitsemattomaan jakautumiseen. Mutaatioiden esiintymisen perusteella voidaan kohdentaa hoitoa. Monoklonaalisista vasta-aineista EGFR-vasta-aineet panitumumabi sekä setuksimabi estävät signaalireitin alkupäässä ligandin sitoutumista EGF-reseptoriin. RAS-mutaation seurauksena EGFR:stä alavirtaan RAS on aktiivinen ilman ulkoista signaalia, jolloin EGFR-salpaus on hyödytön eikä EGFR-vasta-aineiden käytöllä saada vaikutusta taudin paranemiseen. Kirjallisuuden perusteella RAS-mutaatioiden osuus syöpään sairastuneista on noin 50 % ja BRAF-mutaatioiden 10 %. Tässä työssä tarkastelen RAS- ja BRAF -mutaatioita Tyksin ja Satakunnan keskussairaalan potilastietojärjestelmistä kerätyn aineiston perusteella. Aineiston perusteella tarkastelen mutaatioiden osuutta kaikista levinneen suolistosyövän tapauksista, mutaatioiden vaikutusta ennusteeseen, hoidon onnistumiseen sekä hoidon toteutumiseen. | |
| dc.format.extent | 24 | |
| dc.identifier.olddbid | 193517 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/176575 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/18675 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe202403049825 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/176575 | |
| dc.title | RAS- ja BRAF-mutaatiot levinneessä suolistosyövässä | |
| dc.type.ontasot | fi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1
Ladataan...
- Name:
- Suvanto_Saara_opinnayte.pdf
- Size:
- 389.07 KB
- Format:
- Adobe Portable Document Format