Digitaalisuus oppikirjoissa: mahdollisuudet ja heikkoudet : Sanoma Pro -kustantamon vuosiluokkien 3 - 6 reaaliaineiden digikirjojen arviointia
664.33 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1006
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan opetuksessa meneillään olevaa digitalisaatiota
oppikirjojen näkökulmasta. Tähän rajattuun tutkielmaan valikoitiin Sanoma Prokustantamon
vuosiluokkien 3–6 reaaliaineiden digitaaliset oppikirjat. Tutkielman
alkupuolella pureudutaan siihen, minkälaisia mahdollisuuksia sekä haittapuolia
digitalisaatioon on kirjallisuudessa liitetty. Tutkielman loppupuolella vastataan
kysymykseen sekä siitä, miten digitaalisuutta on hyödynnetty tutkimusaineiston
digitaalisissa oppikirjoissa, että siitä, kuinka paljon digitaalisuutta on hyödynnetty.
Tätä tarkastellaan kuuden muuttujan kautta, jotka perustuvat tutkielmassa
esitettyihin digitaalisuuden mahdollisuuksiin. Muuttujiksi on näin valikoitunut sellaisia
ominaisuuksia, jotka tukevat oppimista ja ovat hyödynnettävissä eritoten
digitaalisissa oppikirjoissa. Näitä ominaisuuksia kuvataan tuloksissa laadullisesti,
ja lisäksi niiden esiintymistiheyden mukaan kutakin kirjasarjaa on arvioitu
myös määrällisesti asteikolla 1–5. Näin kullekin kirjasarjalle muodostettiin summamuuttuja
(keskiarvo), jonka perusteella tuloksia tarkastellaan myös koko aineiston
tasolla.
Toisena tutkimuskysymyksenä on se, minkälaista oppimista digitaaliset
oppikirjat mahdollistavat. Teknisten ratkaisujen lisäksi on aiheellista tutkia, mahdollistavatko
tarkastellut digioppikirjat sosiaalista oppimista, tehtävien avoimuutta
ja syvempää oppimista. Oppimisen syvyyden mittaamisessa on käytetty
Bloomin taksonomian mukaista tehtävien luokittelua. Muuttujassa oppimisen
avoimuus kategorioita on neljä sen mukaan, ovatko tehtävät itsenäisiä vai vaativatko
ne pari- tai ryhmätyöskentelyä (ja kumpaa näistä). Myös tiedon avoimuutta
analysoitiin tehtävien tasolla, ja tehtävät luokiteltiin suljettuihin, avoimiin
sekä tiedonhaullisiin tehtäviin. Esiintymistä laskettiin prosentuaaliset jakaumat,
joita tuloksissa tarkastellaan sekä kirjoittain että koko aineiston tasolla.
Tuloksista nähdään, että kyseisen kustantamon digitaalisissa oppikirjoissa
ollaan vielä alkuvaiheessa digitaalisuuden hyödyntämisen suhteen. Myös
sosiaalisen oppimisen ja tehtävien avoimuuden kanssa olisi vielä tehtävää, sillä
itsenäiset ja suljetut tehtävät hallitsevat koko aineiston tasolla. Etenkin itsenäisiä
tehtäviä on prosentuaalisesti isoin osa tehtävistä. Jatkossa olisi irtaannuttava
voimakkaammin paperisista kirjoista, mutta samalla huomioitava paremmin
kunkin oppiaineen tarpeet ja nykymaailman asettamat vaatimukset oppimiselle.
Olisi muodostettava entistä laajempia tekijäryhmiä, joissa huomioidaan sekä
tekninen että pedagoginen osaaminen. Kynnyskysymykseksi voi kuitenkin muodostua
raha. Muutoinkin on hyvä muistaa, että tulevaisuudessakaan parhainkaan
digitaalinen oppikirja ei vastaa yksin oppimisesta, vaan se toimii ainoastaan
oppimisen ja opetuksen tukena.