"Ideaali johtaja on pitkä, komea mies." : Naisjohtajien kokemukset ulkonäön vaikutuksesta uskottavuuteen johtajana

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen naisjohtajien kokemuksia ulkonäön vaikutuksesta uskottavuuteen johtajana. Lähestyn aihetta roolien, institutionalisoitumisen, oikeanlaisen ulkonäön ja esteettisen työn kautta. Naisjohtajiin kohdistuvat ulkonäköodotukset ovat aiemman kirjallisuuden perusteella miesjohtajia tiukemmat. Tarkoituksenani on selvittää tutkimuksen avulla, minkälaisia kokemuksia naisjohtajilla on heihin kohdistuvista ulkonäköodotuksista, miten naisjohtajat kokevat näiden ulkonäköodotuksien vaikuttavan heidän uskottavuuteensa johtajina ja miten johtajuuden legitimiteetti muodostuu suhteessa ulkonäköön. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä naisjohtajiin kohdistuvista ristiriitaisista ulkonäköodotuksista ja niiden aiheuttamista epätasa-arvoisista rakenteista työelämässä. Tutkimuksen kohteena ovat eri aloilla toimivat naisjohtajat. Toteutin analyysin sisällönanalyysinä nojaten rooli- ja etunäyttämöteoriaan sekä kulttuurisen pääoman, oikeanlaisen ulkonäön ja esteettisen työn teorioihin. Tutkimukseni osoittaa, että naisjohtajiin kohdistuu sukupuolen perusteella ristiriitaisia ulkonäköodotuksia naiseuden ja johtajuuden välillä. Naisjohtajat kuvaavat näitä odotuksia ristiriitaisiksi ja tilannesidonnaisiksi, joiden täyttämiseksi he tekevät tietoisesti esteettistä työtä. Oikeanlaisen ulkonäön määritelmä on hyvin samanlainen alasta riippumatta ja kokemukset muun muassa lihavuuden välttämisestä ovat yhtäläisiä haastateltavien kesken. Naisjohtajat kuvaavat käyttävänsä ulkonäköään ja tekevänsä esteettistä työtä lisätäkseen uskottavuuttaan viestittämällä kunnioituksesta, minuudesta, samaistuttavuudesta ja ammattimaisuudesta. Naiseuden koetaan rikkovan johtajuuden legitimiteettiä, mutta naisjohtajien odotetaan lähestyvän johtajuuttaan naiseutensa ja ulkonäkönsä kautta. Institutionalisoitunut maskuliininen johtajuus sekä sukupuolittuneet ulkonäköodotukset asettavat naisjohtajat tilanteeseen, jossa uskottavuuden saavuttaminen johtajana on hankalaa ja sidottu vahvasti yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tutkielma nostaa esiin naisjohtajiin kohdistuvien ulkonäköodotuksien ristiriitaisuuden ja yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksen näihin odotuksiin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia miesjohtajien kokemuksia ulkonäön vaikutuksesta uskottavuuteen ja naisjohtajien tapoja rikkoa institutionalisoituneen oikeanalaisen ulkonäön määritelmää työelämän tasa-arvon lisäämiseksi.