Käsityön opetuksen laatu varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen, miten käsityötä opetetaan varhaiskasvatusyksiköissä, millaisia tiloja varhaiskasvatusyksiköissä on toteuttaa käsityötoimintaa, sekä onko opettajilla tarpeeksi osaamista opettaa varhaisikäisille lapsille käsitöitä. Tutkimukseni on empiirinen tutkimus, jossa kävin haastattelemassa varhaiskasvatuksessa työskenteleviä opettajia sekä johtajia. Analysoin haastattelut sisällönanalyysin avulla ja vertailen haastatteluaineistoa teoreettisen viitekehyksen kanssa toisiinsa. Analyysin apuna käytän sanatarkkaa litterointia, eli muutan jokaisen äänitteen puheet tekstiksi, jonka jälkeen analysoin aineistoa induktiivisesti. Aiempien tutkimusten mukaan käsityökasvatus osana varhaiskasvatusta on kuulunut perinteisesti osaksi suomalaista lastentarhatoimintaa, päivähoitoa ja varhaiskasvatusta, mutta viime vuosien aikana käsityöllisen toiminnan rooli osana varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa on kuitenkin vähentynyt. Tiloissa ja välineissä saattaa olla tämän takia puutetta, vaikka varhaiskasvatuksen opettajat osaisivat suunnitella ja toteuttaa käsityötoimintoja ryhmässään. Tulosten mukaan käsityön opetusta toteutetaan varhaiskasvatuksessa vähemmän, mitä tiedostetaan käsityökasvatuksesta. Mukana olleissa varhaiskasvatusyksiköissä oli paljon eroja käsityön opetukseen, mutta suurin yhteinen tekijä oli se, että käsityökasvatusta toteutetaan vähän, eikä sen toteuttamiselle ole kunnollisia tiloja. Johtopäätöksenä esitän, että käsityön opetuksen laatu varhaiskasvatuksessa on vaihtelevaa sekä vähenemässä entisestään. Käsityön opetus vaatii opettajilta sen, että heillä olisi mielenkiintoa toteuttaa käsityöhän liittyviä asioita, joita he jo tiedostavat ja ymmärtävät. Laadukkaan käsityön opetuksen toteuttaminen vaatii varhaiskasvatusyksiköltä panostusta käsityössä tarvittaviin välineisiin ja tiloihin.