Siamin modernisaatio ja kuningas Rama V:n vuoden 1897 Eurooppa-kiertue : Suomalaisten sanomalehtien diskurssien jälkikoloniaalinen luenta

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Siamin kuninkaan Chulalongkornin eli Rama V:n (vallassa 1868–1910) vuoden 1897 Eurooppa-kiertuetta sekä siitä rakentuneita representaatioita suomalaisessa lehdistössä ja valokuvissa. Tavoitteena on selvittää, millainen kuva Siamista ja sen hallitsijasta muodostui suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä ja miten nämä representaatiot kytkeytyivät kolonialististen diskurssien muodostumiseen 1800-luvun lopulla. Tarkastelu kohdistuu etenkin Rama V:n vierailuihin Ruotsissa, Tanskassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Tutkielman aihe sijoittuu Kaakkois-Aasian kolonialismin kontekstiin, jossa Siam pyrki säilyttämään itsenäisyytensä Iso-Britannian ja Ranskan siirtomaavaltojen paineessa. Rama V:n Eurooppa-kiertue oli keskeinen osa tätä pyrkimystä. Kiertueen tavoitteena oli diplomatian ja valtion modernisaation osoittamisen avulla esittää Siam sivistyneenä ja modernina sekä vahvistaa sen asemaa osana eurooppalaista yhteisöä. Samalla tutkielmassa haastetaan käsitys Siamin täydellisestä itsenäisyydestä tarkastelemalla sen kytkeytymistä kolonialistisiin rakenteisiin. Alkuperäisaineistona käytän Kansalliskirjaston digitoituja suomen- ja ruotsinkielisiä sanomalehtiä sekä ranskalaisten lehtien L’Illustration ja Le Petit Journal julkaisemaa kuvamateriaalia. Aineistoon sisältyy kolme valokuvaa, joissa Rama V esiintyy kuningatar Savang Vadhanan, Venäjän keisari Nikolai II:n ja eläköityneen Saksan valtakunnankanslerin Otto von Bismarckin kanssa. Tutkielma perustuu jälkikoloniaaliseen tutkimusotteeseen, jonka avulla analysoin ja puran kolonialistisia diskursseja ja historiankirjoituksen narratiiveja. Lisäksi hyödynnän lähilukemista, diskurssianalyysia ja valokuva-analyysia aineiston tarkasteluun. Tutkielma osoittaa, että suomalainen lehdistö esitti Rama V:n sekä modernina ja eurooppalaistuneena hallitsijana että eksoottisena, orientalistisena ja “itämaisena” monarkkina. Hänen moderniuttaan korostettiin erityisesti valokuvissa, mutta samalla uutisointi tuotti ja vahvisti kolonialistisia representaatioita Siamista toiseutettuna. Näin suomalainen lehdistö kytkeytyi osaksi laajempaa eurooppalaista tiedonvälityksen verkostoa. Vaikka Suomi ei ollut siirtomaavalta, se osallistui kolonialististen diskurssien tuottamiseen. Esitän myös, että Siamin itsenäisyys ei ollut yhtä uhattuna kuin historiankirjoituksessa on väitetty. Avainsanat: Chulalongkorn, diskurssianalyysi, jälkikoloniaalinen tutkimusote, kolonialismi, modernisaatio, Siam, Suomen lehdistö, valokuva-analyysi