Lisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen 11C-MET-PET-TT:lla

dc.contributor.authorOunaslehto, Aapo
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Sisätautioppi|en=Internal Medicine|
dc.date.accessioned2019-03-27T22:00:24Z
dc.date.available2019-03-27T22:00:24Z
dc.date.issued2019-03-21
dc.description.abstractTutkimuksen aiheena on lisäkilpirauhasen kuvantaminen 11C-metioniini merkkiaineella käyttäen PET-TT-kuvantamismenetelmää. Tarkoituksena on tutkia tämän kuvantamismenetelmän herkkyyttä ja tarkkuutta lisäkilpirauhaskasvainten tunnistamisessa primaaria hyperparatyreoosia sairastavilla potilailla sekä potilailla, joille on jäänyt hyperparatyreoosi aiemman lisäkilpirauhasleikkauksen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 100 potilasta, joilla oli edeltävästi todettu primaarinen hyperparatyreoosi. Kaikilla potilailla ensivaiheen kuvantamismenetelmä eli jodi- ja teknetium merkkiaineilla tai pelkällä teknetiumilla tehty SPET-TT-kuvantaminen oli jäänyt negatiiviseksi tai epäselväksi löydöksen suhteen. Kuvantamiset toteutettiin Turun PET-keskuksessa vuosina 2008-2014. Potilaista otettujen laboratoriokokeiden tulokset (Ca-Ion, PTH, Krea, dU-Ca, S-D-25-OH, AFOS) tilastoitiin ja näiden perusteella pystyttiin arvioimaan primaarisen hyperparatyreoosin vaikeusastetta ja siihen mahdollisesti liittyviä sairaustiloja. PET-TT-kuvantamistutkimuksen löydökset kirjattiin tarkkaan ylös. Isotooppilääkäri analysoi kuvat ja hänen lausuntojensa perusteella kuvantamislöydökset jaettiin kolmen kategoriaan mahdollisen lisäkilpirauhasadenooman suhteen: 1) negatiivisiin, 2) epäselviin ja 3) positiivisiin. Lisäksi mahdollisen muutoksen sijainti kirjattiin tarkasti ylös. Näitä tietoja verrattiin leikkauksessa tehtyihin havaintoihin. Tuloksista pääteltiin, oliko PET-TT-kuvantamisesta oleellista hyötyä parantavan hoitotuloksen saavuttamisessa eli vastasiko PET-TT-kuvantamislöydös leikkauslöydöstä. Tämän vertailun perusteella kuvantamislöydökset jaettiin neljään kategoriaan: aidosti negatiivisiin, aidosti positiivisiin, epätodesti negatiivisiin ja epätodesti positiivisiin. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että 11C-metioniini-PET-TT on herkkä kuvantamismenetelmä ja sen diagnostinen tarkkuus on hyvä. 53 potilaalla (61,6 %:lla) PET-TT:lla paikannettu lisäkilpirauhaskasvain tai -kasvaimet vastasivat myös leikkauslöydöstä. Tutkimuksen perusteella voitiin myös osoittaa, että suurin PET-TT:n käyttöä rajoittava tekijä on myös kohtalaisen suuri negatiivisten kuvantamislöydösten määrä primaarista hyperparatyreoosia sairastavilla potilailla. Negatiiviseksi tutkimuslöydös jäi 28 potilaalla (32,6 %).
dc.format.extent20
dc.identifier.olddbid163783
dc.identifier.oldhandle10024/146963
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/10569
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019032710176
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146963
dc.titleLisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen 11C-MET-PET-TT:lla
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Ounaslehto_Aapo_opinnayte.pdf
Size:
488.6 KB
Format:
Adobe Portable Document Format