”Ei sit jumiudu niihin vanhoihin juttuihin, että tavallaan pysyy itsekin semmosena virkeenä” : Peruskoulun alaluokkien opettajien kokemuksia opetuksen suunnittelussa toteutettavasta yhteistyöstä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opetuksen suunnittelussa toteutettavaa yhteistyötä. Tavoitteena oli selvittää, mitä opetuksen suunnittelun ajatellaan pitävän sisällään, kuinka paljon siihen käytetään aikaa, ovatko opettajat tyytyväisiä valitsemaansa suunnittelutapaan sekä miten opetuksen suunnittelussa toteutetaan yhteistyötä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koronaviruspandemian tuomia muutoksia yhteistyön toteuttamiseen. Lisäksi tutkittiin opettajien kokemuksia toteutetusta yhteistyöstä sekä yhteistyön merkitystä opettajien työhyvinvoinnille.

Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena, mutta siinä oli myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen ja puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kyselyyn vastanneita opettajia oli 34 ja haastatteluun osallistui 5 luokanopettajaa. Toisiaan tukevilla erilaisilla aineistoilla lähestyttiin tutkimusongelmia monesta näkökulmasta ja pyrittiin siten edistämään tutkimuksen luotettavuutta. Aineiston analyysissa hyödynnettiin jonkin verran kuvailevaa määrällistä analyysia. Pääosin tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.

Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kaiken kaikkiaan yhteistyöhön opetuksen suunnittelussa suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Opettajat kokivat mahdollisuuden jakaa vastuuta ja konkreettista työmäärää yhtenä yhteistyön suurimpana hyötynä. Tämän voidaan nähdä lisäävän heidän työhyvinvointiaan, mikä nousi tuloksissa esille myös huomattavana yhteistyön hyötynä. Suurimpana haasteena pidettiin aikataulujen yhteensovittamista. Oli kuitenkin kiinnostavaa, että ajankäytön ajateltiin olevan sekä yhteistyötä vaikeuttava tekijä että yhteistyön hyöty. Yllättävä tulos oli, että oletettujen rajoitteiden lisäksi pandemian seurauksena kouluihin oli muodostunut uusia yhteisvastuullisia yhteistyökäytänteitä.

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten yhteistyöllä voidaan helpottaa opetuksen suunnittelun työläyttä ja kehittää koulun yhteistyökäytänteitä. Lisäksi koulumaailmassa opettajat, jotka eivät ole tottuneet hyödyntämään yhteistyötä omassa työssään, saavat paljon hyödyllisiä vinkkejä tutkimuksessa esitellyistä käytänteistä ja monipuolisista yhteistyön eduista. Koska työtapana suunnitteluvaiheen yhteistyö on lähtöisin opettajien omasta halusta, olisi syytä tutkia vielä lisää, miten yhteistyöhön voidaan kannustaa työnantajan puolesta. Yhteissuunnittelu näyttäisi parantavan sekä opettajien työhyvinvointia että ammatillista pätevyyttä, joten yhteistyön hyödyntämisen voisi kuvitella olevan etu myös työnantajan näkökulmasta.