Osinkoesitysten informaatioarvo Helsingin pörssissä vuosina 2014–2020

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida, onko Helsingin pörssiin listautuneiden yhtiöiden hallitusten tekemien osinkoesitysten avulla mahdollista ennustaa yhtiöiden voittojen kehitystä, ja olisiko osinkoesitysten julkaisuhetken ympärillä mahdollista saavuttaa systemaattisia ylituottoja. Tämä toteutetaan tarkastelemalla aiheeseen liittyvää teoreettista viitekehystä, aikaisempia tutkimuksia osinkojen informaatiosisällöstä sekä toteuttamalla empiirinen tutkimus. Osinkoihin liittyviä pörssianomalioita tutkittu paljon kansainvälisesti, mutta aiheesta ei ole julkaistu montaa Helsingin pörssistä koostuvalla aineistolla tehtyjä tutkimuksia. Lisäksi aikaisempien suomalaisella aineistolla tehtyjen tutkimusten kohteena ovat olleet lähinnä osingoista johtuvat lyhytaikaiset markkinareaktiot, eikä osinkojen mahdollisesti sisältämä informaatio yhtiön tulevaisuuden voitoista. Tässä tutkielmassa tarkastellaan molempia. Tutkimuksen taustalla on Millerin ja Modiglianin (1961) teoria osinkojen irrelevanttiudesta osakkeen arvon kannalta, Faman (1970) esittämä ajatus markkinoiden tehokkuudesta sekä osinkojen signalointiteoria (ks. Linter 1957; Levy – Sarnat 1994; Ross ym. 2002), jonka mukaan muutoksen osingonjaossa saattavat olla yhtiöjohdon tapa viestittää markkinoille näkemyksiään yhtiön voittojen tasosta tulevaisuudessa. Empiirisessä tutkimuksessa yhtiöiden vuosien 2014–2020 odottamattomia voittoja estimoitiin käyttämällä yhtiöiden vuosien 2013–2019 toteutuneita voittoja. Helsingin pörssiin listatun 88 yhtiön osinkoesitysten ja odottamattomien voittojen välistä riippuvuutta tutkittiin regressioanalyysin avulla. Yhtiöiden osinkoesitykset vuosilta 2014–2020 haettiin yhtiöiden pörssitiedotteista ja lyhyen aikavälin reaktioiden tarkasteluun käytetty kurssidata käsitti vuodet 2014–2020. Lyhyen aikavälin kurssireaktioita osinkoesityksiin tarkasteltaessa havaittiin, että kurssit reagoivat keskimäärin positiivisesti esityksiin, joissa osingon määrää korotetaan ja negatiivisesti esityksiin, joissa osingon määrää leikataan. Osinkoa korotettaessa havaittiin tapahtumapäivänä 2,5 % positiivinen epänormaali tuotto yhden prosentin merkitsevyystasolla ja osinkoa leikattaessa 2,2 % negatiivinen epänormaali tuotto viiden prosentin merkitsevyystasolla. Markkinareaktio osinkojen muutoksiin viestii siitä, että osakkeenomistajat arvostavat osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita. Koska kumulatiivisten epänormaaleja tuottoja ei havaittu, osinkoesitysten tuomaa uutta informaatiota hyödyntämällä ei ole mahdollista tehdä systemaattisia ylituottoja. Tämän tutkielman tulosten mukaan hypoteesi osinkoesitysten sisältämästä informaatiosta yhtiöiden tulevaisuuden tuottoja koskien hylätään. Tutkimuksessa havaittu vahva yhteys osinkoesitystä edeltävän tilikauden odottamattomien voittojen ja osingon muutoksen välillä, kertoo lähinnä edeltävän tilikauden tapahtumista, eikä siitä, mitä yhtiön hallitus olettaa tapahtuvan seuraavien tilikausien aikana. Yhtiöiden tuotot osingonmuutosesitystä seuraavina kahtena vuotena eivät ole riippuvaisia osinkoesityksen muutoksen suunnasta eikä suuruudesta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että osinkoesitykset tehdään edellisen tilikauden tuloksen perusteella. Tällöin johtajat odottavat tuloskasvun realisoitumista, eivätkä korottaisi jaettavan osingon määrää kestämättömälle tasolle pelkän tuloskasvuodotuksen takia.