Järkipuhetta vai tunnekuohuja? : Diskurssianalyysi rangaistusasteikon perustelemisesta eräissä viimeaikaisissa hallituksen esityksissä

Abstract

Tässä OTM-tutkielmassa tarkastelin, millaisia perusteludiskursseja eräät rikoslain muutokseen pyrkineet hallituksen esitykset sisältävät rangaistusasteikkojen perustelemisen yhteydessä. Tutkimusintressissäni oli selvittää, millä tavalla eräissä viimeaikaisissa hallituksen esityksissä on perusteltu rangaistusasteikkojen asettamista. Lisäksi selvitin miten, jos lainkaan, niissä huomioidaan rikosoikeudelliset rangaistusteoriat. Aineistoksi valitsin sellaisia hallituksen esityksiä vuodesta 2015 lähtien, joissa on ehdotettu jonkin kriminalisoinnin säätämistä ja joissa näin ollen on tehty ehdotus rangaistusasteikosta. Hallituksen esityksiä valikoitui aineistooni yhteensä viisi, joista valitsin tarkasteluun sellaiset kohdat, joissa rangaistusasteikon asettamista oli perusteltu. Hallituksen esitykset sisälsivät rikostyyppeinä seksuaalirikoksen (törkeä seksuaalinen kajoaminen, seksuaalisen kuvan luvaton lähettäminen), terrorismirikoksen (terroristin rahoittaminen), omaisuusrikoksen (maksuvälinerikos ja sen lievä ja törkeä tekomuoto), rikoksen yleistä järjestystä vastaan (maahantulokiellon rikkominen) sekä luonnonsuojelurikoksen (törkeä luonnonsuojelurikos). Tutkimukseni metodiksi valitsin diskurssianalyysin, jonka avulla selvitin tekstissä esiintyviä puhetapoja. Rangaistusasteikon argumentaation yhteydessä esiintyviä puhetapoja paikantamalla pystyin selvittämään, kuinka rangaistusasteikkojen asettamista perustellaan. Aloitin empiirisen tutkimukseni tekemisen paikantamalla hallituksen esityksistä toistuvia teemoja, minkä jälkeen ryhmittelin ne suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joita tutkimuksessani kutsun perusteludiskursseiksi. Empiirisessä osiossani pyrin analysoimaan tunnistamieni perusteludiskurssien esiintymistä kussakin hallituksen esityksessä eritellen sitä, kuinka niiden käyttämällä puhetavalla pyritään oikeuttamaan rangaistusasteikon asettaminen. Analyysin teoreettisena viitekehyksenä käytin rangaistusteorioita. Valitsin tarkempaan tarkasteluun sovitusteoriat, preventioteoriat sekä ekspressiiviset teoriat, joiden esiintymistä havaitsemissani perusteludiskursseissa pyrin tunnistamaan. Rangaistusteoriat näkyivät osin rangaistusasteikon perustelemisen taustalla vaikuttaen, mutta argumentaatiossa ei viitattu niihin suoranaisesti. Tunnistin yhteensä seitsemän diskurssia, jotka ilmensivät hallituksen esityksistä löytyvää rangaistusasteikon perustelemista: 1) tekodiskurssi 2) tekijädiskurssi 3) oikeushyvädiskurssi 4) yhtenäisyysdiskurssi 5) käytännöllisyysdiskurssi 6) kasvudiskurssi ja 7) ennaltaehkäisydiskurssi. Osa paikantamistani diskursseista sisälsi selvästi yhteyden johonkin tai useampiin rangaistusteorioihin, kun taas osa diskursseista oli täysin irrallisia niistä. Tässä yhteydessä tarkastelin myös kunkin rikostyypin ominaispiirteitä erityisesti rangaistavuuden kannalta ja sitä, onko jokin rangaistusteoria erityisen merkityksellinen jonkin tietyn rikostyypin näkökulmasta tarkasteltuna. Eniten hallituksen esityksissä käytettiin yhtenäisyysdiskurssia, mutta myös tekodiskussia käytettiin paljon. Vähemmälle huomiolle jäivät esimerkiksi oikeushyvädiskurssi ja kasvudiskurssi.