”Koulutuksen myötä se tuli semmone jotenki ne silmälasit, tiedäks tuli päähä” : Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatus liikunnan ammattitutkinnon suorittaneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta

Abstract

Tämä pro gradu tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli tutkia kokemuksia henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet liikunnan ammattitutkinnon ja tämän jälkeen toimineet varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä. Tutkimuksen kohteena olivat kokemukset henkilöiden oman toimintansa muutoksista tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä miten henkilöt kokevat liikuntakasvatuksen toteutuvan varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin teemahaastatteluna, jonka analysointimenetelmänä toimi sisällönanalyysin muodoista teemoittelu. Aineisto analysoitiin sisältölähtöisesti. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa henkilöä, jotka olivat ennen tutkinnon suorittamista työskennelleet varhaiskasvatuksessa ja suorittamisen jälkeen tehneet töitä varhaiskasvatuksen opettajana. Pro gradussa käsitellään ensin teoreettisessa viitekehyksessä liikuntaa lapsuudessa ja liikuntakasvatusta varhaiskasvatuksessa. Tämän jälkeen seuraa tutkimusosio, jossa tarkastellaan tutkimuksen toteuttamista. Tuloksista voidaan huomata, että kaikki varhaiskasvatuksen opettajat kokivat tiedoissaan ja taidoissaan kukin jonkinlaista kehitystä tutkinnon suorittamisen myötä. Erityisesti suunnitteluprosessiin liittyviin sisältöihin oli ammattitutkinnosta ollut apua. Useat haastateltavista kokivat oman toimintansa olleen ennen tutkinnon suorittamista vähemmän suunnitelmallista ja tavoitteellista. Myös asiakirjatuntemuksessa oli tullut muutoksia sekä toimintaympäristöjen käytössä ja toiminnassa lasten kanssa. Tulosten mukaan haastateltavat kokivat, että liikuntakasvatuksen toteutumiseen kentällä vaikuttavat erilaiset esteet, asenteet liikuntakasvatusta kohtaan, liikuntakasvatuksen suunnittelu sekä liikuntakasvatuksen toimintaympäristöjen käyttö. Lisäksi henkilöstöllä koettiin olevan merkitystä liikuntakasvatuksen toteutumisessa. Henkilöstön asenteissa koettiin olevan kehittämisen varaa. Toivoa osalla liikuntakasvatuksen kehittymiseen loi valtakunnallinen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma. Henkilöstöllä koettiin olevan vaikutusta liikuntakasvatuksen toteutumiseen ja päiväkodin johtajan rooli liikuntakasvatuksen mahdollistamisessa koettiin myös merkittävänä. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa tarvittaisiin enemmän koulutusta liikuntakasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoa ja taitoa on lisättävä enemmän, jotta voitaisiin taata jokaisen lapsen mahdollisuus riittävään liikuntaan. Koulutuksen tulisi keskittyä erityisesti kehittämään ymmärrystä liikunnan tärkeydestä sekä lisätä suunnitteluprosessin tiedollisia ja taidollisia välineitä. Jokaisen osallistuminen liikuntakasvatuksen koulutuksiin on myös taattava.