Käännytyslaki ja palautuskielto : Miten lakia väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on arvioitava palautuskieltonormien valossa
1.16 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset3
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi perus- ja ihmisoikeuksien mukaisuutta peilaamalla lain mukaista menettelyä sekä kansainväliisin että kansallisiin palautuskieltovelvoitteisiin. Tavoitteena on selvittää, miten kyseisen lain, jäljempänä käännytyslain, mukainen pääsääntöinen menettely suhtautuu palautuskieltoon, ja millainen vaikutus siinä säädetyillä poikkeuksilla on palautuskiellon toteutumisen turvaamisen kannalta. Tutkimusongelma on ajankohtainen, sillä vuonna 2024 säädetyn lain voimassaoloaikaa on toistaiseksi jatkettu vuoden 2026 loppuun saakka.
Tutkielman keskiössä on voimassaolevan lainsäädännön arviointi, ja ensisijaisesti sitä lähestytään lainopin keinoin. Keskeisiä oikeuslähteitä on kyseisen lain esityöt sekä siitä eduskunnan perustuslaki- ja hallintovaliokunnalle annetut oikeudelliset asiantuntijalausunnot. Varsinkin kansainvälisten palautuskieltonormien osalta olennaisia ovat myös eri instanssien ratkaisukäytännöt.
Tuloksista ilmenee, että käännytyslain 4 §:n 1 momentin mukainen pääsääntöinen menettely ei ole sovitettavissa yhteen palautuskieltosäännösten kanssa. Lain 5 §:ssä säädetyt erinäisiin seikkoihin perustuvat poikkeukset sinänsä voivat varmistaa palautuskiellon toteutumisen ainakin sen ilmeisimmissä soveltumistilanteissa, mutta sekä itse säännöksen asettamat korkeat soveltamiskynnykset sekä esitöistä ilmenevät menettelylliset tarkennukset herättävät huolta siitä, jääkö moni tapaus kaikesta huolimatta tunnistamatta ja päädytäänkö palautuskieltoa siten räikeästi rikkomaan.
Tutkielman aihe on rajattu siten, ettei siinä käsitellä muita käännytyslain säätämismenettelyn tai soveltamisen kannalta merkityksellisiä seikkoja, ellei niillä ole olennaista yhteyttä palautuskieltokysymykseen. Tutkielman tarkoitus ei ole siten ottaa kantaa käännytyslakiin kokonaisuudessaan. Minkäänlaiselta kannanotolta ei kuitenkaan voida välttyä, ottaen huomioon tutkielmassa esitellyt, useiden asiantuntijoiden esittämät huomiot siitä, ettei perustuslain kanssa näinkin ristiriitaista lakia tulisi tai olisi tullut säätää lainkaan.