Mää puhusi hänel ihan tommotti noi – Laajentuneen si-imperfektin käyttö ja sananloppuisen n:n kato Turun puhekielessä 1970-luvulta 2000-luvulle

dc.contributorKieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus-
dc.contributor.authorRantala, Henna
dc.contributor.departmentfi=Kieli- ja käännöstieteiden laitos|en=School of Languages and Translation Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus/suomen kieli|en=Finnish and Finno-Ugric Languages/Finnish Language|
dc.date.accessioned2016-11-29T13:20:24Z
dc.date.available2016-11-29T13:20:24Z
dc.date.issued2016-11-29
dc.description.abstractTässä työssä tarkastelen kahden Turun murteen tunnuspiirteen kehitystä 1970-luvulta 2000-luvulla. Tutkimuksessani havainnoin laajentuneen si-imperfektin ja sananloppuisen n:n kadon esiintymistä haastatteluaineistossa, joka on kerätty samoilta informanteilta kahtena eri ajankohtana. Tavoitteeni on selvittää, ovatko nämä piirteet Turun puhekielessä väistyviä, stabiileja vai vahvistuvia piirteitä. Olen valinnut tutkimukseni kohteeksi juuri nämä piirteet sen vuoksi, että niitä ei ole vielä tutkittu kovinkaan paljon. Tutkimukseni kuuluu murteentutkimukseen, variaationtutkimukseen ja sosiolingvistiikkaan. Olenkin tarkastellut valitsemiani murrepiirteitä ja niiden kehitystä sekä sellaisenaan ottamatta huomioon erilaisten kielenulkoisten tekijöiden vaikutusta että sosiaalisten taustatekijöiden antamassa valossa. Näin olen pyrkinyt saamaan mahdollisimman kattavan kuvan piirteiden kehityksestä. Valitsin sosiaalisiksi taustamuuttujiksi iän ja sukupuolen, koska ne sopivat sekä murteentutkimuksen että sosiolingvistiikan tarpeisiin. Sovellan tutkielmassani reaaliaikamenetelmän piiriin lukeutuvaa paneelitutkimusta, eli havainnoin laajentuneen si-imperfektin ja sananloppuisen n:n kadon kehitystä samojen informanttien puheessa kahtena eri vuosikymmenenä. Aineistoni koostuu 12 litteroidusta haastattelusta, jotka on kerätty kuudelta informantilta kahtena eri ajankohtana. 1970-luvulla kuutta informanttia haastattelivat Riitta Vuorinen, Leena Mäkinen ja Marja Kalske. Nämä haastattelut litteroi myöhemmin Kristiina Lindberg. 2000-luvun alussa Kristiina Lindberg haastatteli näitä samoja informantteja uudelleen ja myös litteroi nauhoitetut haastattelut. Tämä haastatteluaineisto on osa sekä Nykysuomalaisen puhekielen murros -hanketta että Turun puhekielen hanketta. Aineiston analyysin ja tulosten tilastollisen testaamisen jälkeen näyttää siltä, että kokonaisuutena tarkasteltuna laajentunut si-imperfekti on Turun puhekielessä varsin stabiili piirre. Sananloppuinen n:n kadossa taas esiintyy selkeää yleiskielistymistä, joten sitä voidaan pitää Turun murteessa väistyvänä piirteenä. Laajentunut si-imperfekti oli aineistossa selkeästi miehillä naispuhujia murteellisempi. Sananloppuisen n:n kato taas yleiskielistyi huolimatta informanttien iästä tai sukupuolesta. Naispuhujilla tämä yleiskielistymiskehitys oli kuitenkin miespuhujia voimakkaampaa-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid145680
dc.identifier.oldhandle10024/129833
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/9556
dc.language.isofin-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/129833
dc.titleMää puhusi hänel ihan tommotti noi – Laajentuneen si-imperfektin käyttö ja sananloppuisen n:n kato Turun puhekielessä 1970-luvulta 2000-luvulle-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot