Työttömyysturvan muutokset suomalaisessa hyvinvointivaltiossa koronapandemian aikana: Sisällönanalyysi hallituksen esityksistä

Abstract

Poikkeusolot ja rajoitustoimet COVID-19-pandemian aikana johtivat epävarmuuteen työmarkkinoilla, minkä seurauksena lomautusten ja irtisanomisten määrä kasvoi. Suomessa liiketoiminta kärsi rajoitustoimista johtuen erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla sekä kulttuuripalveluissa. Hallitus pyrki vastaamaan pandemian aiheuttamiin äkillisesti syntyneisiin haasteisiin työllisyyttä ja yritystoimintaa turvaamalla esimerkiksi työttömyysturvan keinoin.

Kandidaatintutkielmassani tutkin sitä, millaisia muutoksia hallitus ehdotti toteutettavaksi työttömyysturvaan COVID-19-pandemian takia, ja miten se perusteli esittämiään muutoksia. Toteutin tutkimuksen aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkimuksen aineistoksi valitsin työttömyysturvaa käsittelevät hallituksen esitykset vuodelta 2020, jotka hain eduskunnan hakupalvelusta. Hallitus esitti työttömyysturvan muutoksia pohjoismaisen hyvinvointivaltion kontekstissa, minkä takia hyödynsin tutkielmassa keskeisenä teoriana Esping-Andersenin hyvinvointivaltioregiimiteoriaa (1990). Työttömyysturvan muutosten ymmärtämisen helpottamiseksi taustoitin tutkielmassani myös työttömyysturvajärjestelmän rakennetta ja työllisyyden kehitystä koronapandemian aikana.

Aineiston ja tutkimuskysymysten avulla muodostin neljä luokkaa työttömyysturvaan esitetyille muutoksille ja niiden perusteluille. Luokat ovat hakemuskäsittelyn sujuvoittamiseen, työllistymisen kannustamiseen, saavutettavuuden parantamiseen ja toimeentulon turvaamiseen tähtäävät muutokset ja perustelut. Tutkimustulosten perusteella hahmotin suomalaisen hyvinvointivaltion omaksuvan workfare-yhteiskunnan ja uusliberalistisen työllisyyspolitiikan aatteita lähentäen hyvinvointivaltiota liberaalin regiimin kanssa. Toisaalta pandemian aikana ehdotetut työttömyysturvan muutokset vahvistivat myös olennaisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion piirteitä ja käänsivät työttömyysturvajärjestelmän kurssin poispäin vastikkeellisuudesta. Vaikka havaitsin työttömyysturvan muutosten tavoitteissa yhteneväisyyksiä liberaalin regiimin aatteiden kanssa, suomalainen hyvinvointivaltio vaikuttaisi olevan edelleen perimmiltään osa pohjoismaista hyvinvointivaltioregiimiä.