Kansalaisjärjestöt yritysten yhteiskuntavastuun määrittäjinä

Abstract

Kiihtyvän globalisaation myötä yrityksiltä on ryhdytty vaatimaan yhä suurempaa vastuuta. Kenties äänekkäimpinä vaatijoina voidaan pitää kansalaisjärjestöjä, joita on perinteisesti pidetty yritysmaailman vastustajina tai vahtikoirina. Kansalaisjärjestöjen määrä on kasvanut jatkuvasti ja niiden lisääntynyt vaikutusvalta on tehnyt järjestöistä sekä voimakkaita mielipidevaikuttajia että keskeisiä globaalin sääntelyn puutteiden paikkaajia.

Tämän pro gradu -työn taustalla on ymmärrys siitä, että yritysten yhteiskuntavastuu on diskursiivisesti ajassa ja paikassa muotoutuva käsite. Tehtävänä oli selvittää, miten kansalaisjärjestöt osallistuvat yhteiskuntavastuun määrittelyyn. Tavoitteena oli tutkia, millaista kieltä kansalaisjärjestöt käyttävät yhteiskuntavastuun määrittelyssä, miten he sen ymmärtävät ja millaisia merkityksiä yhteiskuntavastuulle annetaan. Tutkimus toteutettiin diskurssianalyyttisesti.

Tutkimuksen perusteella kansalaisjärjestöt ymmärtävät yhteiskuntavastuun laajasti, yritysten koko alihankintaketjuja koskettavana asiana. Kansalaisjärjestöjen retoriikasta on mahdollista erottaa kaksi yhteiskuntavastuun diskurssia. Näistä ensimmäinen painottaa yrityksen tietoisuutta sekä omasta että alihankintaketjun toiminnasta. Toinen diskurssi sen sijaan sisältää ymmärryksen siitä, että globaalia markkinataloutta säätelevät lainalaisuudet, joita yritysten on noudatettava selvitäkseen.

Kriittisestä lähestymistavastaan huolimatta tutkitut kansalaisjärjestöt eivät kykene aidosti haastamaan yleisen yhteiskuntavastuun diskurssin hegemoniaa. Kriittisten tutkimusten mukaan yhteiskuntavastuun diskurssissa ei ole esimerkiksi merkittävässä määrin kyseenalaistettu liiketoiminnan amoraalista luonnetta tai rajattoman kasvun mahdottomuutta.