Essays on non-search unemployment and monetary policy
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
This doctoral dissertation explores the role that institutions and policies can have
in shaping aggregate economic outcomes. The thesis is comprised of an introductory
chapter and three independent essays. All essays set up a clear structure
that specifies how economic agents react to a changing environment. That is,
each essay builds on the general equilibrium modeling of Macroeconomics.
The first essay examines the equilibrium effects of occupational human capital
protection during mass layoffs in a setup where human capital can depreciate
during unemployment spells and commitment problems prevent markets
from allocating layoffs optimally. As the consequences of the policy are tightly
related to occupational mobility, the paper focuses on modeling reallocation
incentives of heterogeneous workers. In a calibrated model, a policy that concentrates
involuntary unemployment incidences to inexperienced workers, decreases
workers’ incentives to reallocate, compared to an equilibrium where
everyone faces an identical unemployment risk, leading also to a decrease in
aggregate unemployment. Moreover, this policy change increases the market
output and on average does not harm the inexperienced workers.
The second essay explores the effects of unionization in an island model of
Lucas and Prescott (1974) with different union structures. When a model with
competitive labor markets is set to match the empirical fact that a large number
of unemployment spells ends with recalls, an introduction of a large labor
union, that represents all workers and sets a common economy-wide minimum
wage, increases unemployment substantially. Moreover, the whole increase
is about non-search unemployment as search unemployment actually reduces
marginally. If the same degree of unionization is generated by a continuum of
small unions, the aggregate unemployment reaction is somewhat smaller. However,
the increase in non-search unemployment is still considerable. The workings
of a large union are also explored when the union is assumed to bargain
over the minimum wage with an employers’ organization. This environment
leads to a considerably lower increase in aggregate unemployment. Yet again,
the search intensity of unemployed workers drops significantly.
In the third essay we show that the cancellation of income and substitution
effect implied by King-Plosser-Rebelo (1988) preferences breaks tight coeff-
cient restriction between the slope of the Phillips curve and the elasticity of consumption
with respect to real interest rate in a sticky price macro model. This
facilitates the estimation of intertemporal elasticity of substitution using full information
Bayesian Maximum Likelihood techniques within a structural model. The US data from the period 1984–2007 supports low intertemporal elasticity of
substitution and strongly rejects a logarithmic and an additively separable utility
specification commonly applied in the New Keynesian literature.
Tämä väitöskirja tarkastelee instituutioiden ja politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia
koko talouden tulemien kannalta, keskittyen erityisesti työmarkkinoihin.
Työ koostuu johdannosta ja kolmesta itsenäisestä esseestä. Tarkastelu pohjautuu
yleisen tasapainon malleihin.
Ensimmäinen essee tutkii ammatillisen osaamisen suojelun vaikutuksia irtisanomistilanteissa, kun inhimillinen pääoma voi rapautua työttömyysjaksojen
aikana ja epätäydellisistä sopimuksista johtuen markkinat eivät kohdista irtisanomisia
tehokkaasti. Koska politiikkamuutoksen seuraukset ovat läheisesti
sidoksissa ammatilliseen liikkuvuuteen, essee keskittyy heterogeenisten työntekijöiden
uranvaihtojen mallintamiseen. Kalibroituun malliin pohjautuvat tulokset
indikoivat, että irtisanomissääntö, joka kohdistaa työttömyysjaksot ensisijassa
kokemattomiin työntekijöihin, laskee ammattien välistä liikkuvuutta
verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki työntekijät kohtaavat saman työttömyysriskin.
Toisaalta talouden työttömyys on pienempää ja tuotanto suurempaa, kun
irtisanomiset kohdistuvat kokemattomiin työntekijöihin.
Väitöskirjan toinen luku tarkastelee erilaisten ammattiliittorakenteiden merkitystä
Lucasin ja Prescottin (1974) mallin avulla. Kun kalibroinnissa
huomioidaan, että suuri osa työttömyysjaksoista päättyy paluuseen samalle
työnantajalle, suuren ja kaikkia työntekijöitä edustavan ammattiliiton vaikutus
minipalkkaan ja työttömyyteen on merkittävä. Lisäksi koko työttömyyden
lisäys on työnhaun poissulkevaa työttömyyttä. Jos vastaava järjestäytymisaste
saavutetaan monien ammattiliittojen toimesta, työttömyyden ja minimipalkan
reaktiot ovat pienempiä. Kuitenkin myös tässä tapauksessa työnhaun poissulkevan
työttömyyden kasvu on huomattavaa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös
tilannetta, jossa suuri ammattiliitto neuvottelee minimipalkasta työnantajajärjestön
kanssa. Tässä tapauksessa työttömyyden reaktiot ovat selvästi maltillisempia.
Kolmannessa esseessä tarkastellaan uuskeynesiläistä mallia, jossa työn tarjonnan
tulo- ja substituutiovaikutus kumoavat toisensa, kun taloudenpitäjien
preferenssejä kuvataan tasaisen kasvun mukaisilla ns. King–Plosser–Rebelopreferensseillä
(1988). Tällöin talouden inflaatiodynamiikkaa kuvaavan
Phillips-käyrän kulmakertoimen – inflaation kustannusherkkyyden – ja kulutuksen
korkojouston välinen tiivis yhteys rikkoontuu. Tämä ominaisuus helpottaa
kulutuksen kasvuvauhdin korkoherkkyyttä mittaavan parametrin eli intertemporaalisen
substituutiojouston estimointia rakenteellisissa malleissa, kun estimoinneissa
käytetään täyden informaation bayesilaista suurimman uskottavuuden estimointimenetelmää. Yhdysvalloista kerätyssä, ajanjakson 1984–2007
kattavassa aineistossa intertemporaalisen substituutiojouston arvo estimoituu
pieneksi.
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja. Sarja E, Oeconomica|32
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta