”Yhtä jos vettä joisi” : Kahvin intersektionaalisia tulkintoja Minna Canthin naturalistisessa proosassa
882.86 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset5
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Käsillä olevassa kotimaisen kirjallisuuden pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Minna Canthin pienoisromaanien Hanna, Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo ja Lain mukaan kahvin intersektionaalisia tulkintoja. Teosten päähenkilöt kuuluvat eri säätyihin ja tarjoavat täten mahdollisuuden sosioekonomisten asemoitumisten, sukupuolen ja yhteiskunnallisten valta-asetelmien tulkitsemiseen. Analyysin metodina käytetään kaunokirjallista lähilukua ja kontekstualisoivaa tulkintaa. Analysoidut teokset sijoittuvat kirjallisuushistoriallisesti realismin ja naturalismin tyylilajien piiriin, ja tutkielmassa keskitytään tulkitsemaan teoksia erityisesti naturalismista käsin.
Tutkielman teoreettinen pohja koostuu sosiologisen kirjallisuudentutkimuksen, kulttuuris-historiallisen tutkimuksen ja feministisen kirjallisuudentutkimuksen kehikosta. Keskeinen teoreettinen viitekehys liittyy sosiologiaan ja luokkatutkimukseen, ja teoreettisista käsitteistä maku nousee säätyjen ja intersektionaalisuuden ohessa keskeisimmäksi. Sosiologit Pierre Bourdieu ja Beverley Skeggs ovat tutkineet makua suhteessa yhteiskuntaluokkiin, ja tutkielmassa sovelletaan heidän teorioitaan sääty-yhteiskunnan historiantutkimukseen.
Tutkittavista Canthin proosateoksista on eritelty analysoitavaksi sääty-yhteiskunnan aikaiseen kahvikulttuuriin liittyviä makumieltymyksiä. Tutkielmassa ilmenee, että kahvitteluun on liittynyt symbolista valtaa, joka ilmenee eri säätyjen keskuudessa eri tavoin. Kahvikulttuuri paljastaa paitsi yhteiskunnalliset hierarkiat myös ahdingon, joka ajaa vähempiosaiset henkilöhahmot ahtaalle. Kaikkien teosten henkilöhahmojen on mahdollista juoda kahvia, mutta kuka kahvia juo ja miten kahvia juodaan, määrittyy pitkälti säätyjen ja maun kautta. Maku ja determinismi näyttäytyvät kohdeteoksissa periytyvinä, ja kahvin äärellä teosten henkilöhahmojen vääjäämättömän deterministinen kohtalo toteutuu.
Tutkielma on avauspuheenvuoro kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen kentällä säätyjenvälisten intersektioiden tutkimuksen ja luokkatutkimuksen yhteen liittämiselle. Tutkielmassa käytettyä analyysia on mahdollista soveltaa myös muun säätyjä käsittelevän kirjallisuuden tutkimiseen halki eri vuosituhansien.